Darren Hardy on SUCCESS-lehden perustaja ja päätoimittaja. Tämä korkealle listattu keynote-puhuja asuu Kaliforniassa, San Diegossa, vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa. Työskennellessään kaksi vuosikymmentä menestysteollisuudessa, hänellä on kontakteissaan arvostettuja liike-elämän vaikuttajia kuten Richard Bransson, Steve Jobs, Warren Buffett, Howard Schultz, Charles Schwab ja monia muita. Kirjan esipuheessa Anthony Robbins ylistää Hardya ei pelkästään suunnitelmallisen tekemisen voimasta vaan myös siitä, että Hardy on kaveri, joka myös toteuttaa sen, mistä puhuu. Minä puolestani löysin kirjan mentorini Jari Sarasvuon suosituksesta. Tässä blogiteksti on koonti itseäni eniten inspiroivista kohdista kirjasta, ja niiden analysoinnista.

Tapojen vaihtoehtokustannukset

Meillä on tapoja, joita toteutamme päivittäin, ja joiden vaikutus kyseisessä hetkessä tuntuu merkityksettömältä. Mikä on todellinen kustannus 4,00 euron kahvihetkellämme? Kustannus ja vaikutus tuntuvat täysin mitättömiltä hetkessä, mutta jos tarkastelemme toimintaa vuositasolla, kahvihetkemme kustantaa meille 1 095,59€. Voisimme siis halutessamme vaihtaa päiväkahvin vaikka romanttiseen viikonloppuun Pariisiin Eiffel-tornin juurelle puolisomme kanssa. 20 vuodessa puhumme 51 833,79€ summasta, joka mahdollistaa kokonaisen elintason muutoksen. Tavat ovat kuitenkin meillä tiukassa ja suurin osa meistä ei ole koskaan pysähtynyt miettimään tapojemme vaikutusta elämäämme sen kokonaiskuvassa ja vaihtoehtokustannusten kautta.

Pienet älykkäät ratkaisut + johdonmukaisuus + aika = RADIKAALI MUUTOS

Ahkeruus korjaa heikkouksia

Hardy kuvaa itseään kilpikonnana ja sanoo: ”Slow and steady wins the race – Give me enough time and I’ll beat virtually anybody”. Ei ole juurikaan merkitystä, kuinka älykäs olet tai et ole. Sen, mitä sinulta puuttuu, voit korvata kovalla työllä; oli se sitten kokemusta, osaamista, älykkyyttä tai luonnonlahjakkuutta, sanoo Hardy. Mikäli kilpakumppanisi on osaavampi tai kokeneempi, sinun tulee vain tehdä kolmesta neljään kertaa enemmän töitä.

Korkoa korolle

Korkoa korolle -ilmiö liitetään vahvasti sijoittamiseen tai vähintäänkin matematiikkaan. Tämä ilmiö on kuitenkin nähtävissä aivan kaikessa tekemisessä. Ilmiön haasteena on se, että aluksi muutos on niin pientä, että tuskin huomaamme sen vaikutusta. 4,00 € kahvikuppi ei tunnu lompakossamme päivässä, ei viikossa eikä välttämättä edes kuukaudessa. Hardyn mukaan radikaalit tulokset saavutetaan, kun jotain on toteutettu yhtäjaksoisesti 27 kk eli kaksi vuotta ja kolme kuukautta. Tämä, jos jokin on todellista kilpikonnavauhtia.

Alla olevalla kuviolla Hardy kuvaa, miltä tuloskehitys näyttää. Pieni muutos lähtee käyntiin heti, mutta radikaali elämää muuttava ja mullistava muutos vaatii todellista pitkäjänteisyyttä ja sitkeyttä. Viereltä näemme asioiden tapahtuvan räjähdysmäisesti. Haloo Helsinki -yhtyeestä puhuttiin yliyön ihmeenä, kun he breikkasivat. Tuottajalta kysyttäessä kommenttia tähän, hän totesi ihmeen tapahtuneen 760 keikkaa ennen tätä breikkauspistettä. Kova, pitkäjänteinen työ toi yhtyeen hitaan fokusoidun ryömimisen kautta tilanteeseen, jossa työ oli muuttunut taidoksi, ja taito muuttui työn kautta saavutukseksi. Muulle maailmalle kova kilpikonnan työ näytti salamaniskunkaltaiselta  ilmiöltä.

Liikkeelle lähtö on aina vaikeaa, sillä ihminen on kuin dieseljuna. Aluksi euron kolikko pyöräsi alla estää junan lähdön edes liikkeelle. Kun kovalla työllä saa aikaan tämän 27 kuukauden muutoksen, sitä on jälleen kuin tämä sama dieseljuna.  Ihmistä ei enää pysäytä edes muurattu tiiliseinä, vaan läpäisee sen kevyesti ollessaan vauhdissa.

Miksi-kysymyksen voima

Pitkäjänteisyys on vaikeaa. On kovin helppoa lopettaa ja jättäytyä pois suunnitelmasta matkan ollessa pitkä. Kun olemme tunnistaneet, mitä haluamme saavuttaa tai mitä haluamme ajaa ulos elämästämme, tarvitsemme toteutukseen itsellemme syyn: M I K S I. Miksi ihmeessä minä jättäisin päivän kahvihetken väliin? Olenhan minä ansainnut rentoutumiseni. Hardy kuvaa tilanteen jälleen oivallisella oivalluttavalla esimerkillään.  Otetaan kakkosnelonen lankku, joka on nyt tässä tapauksessa 10 m pitkä. Laitetaan lankku maahan ja tehdään koe. Kävelisitkö sadasta eurosta lankun päästä toiseen päähän. Vastaus luonnollisesti olisi kyllä, sillä leveällä lankulla on helppo kävellä, ja maali on helppo saavuttaa. Kun muutetaan koetta, ja lankku onkin kahden kuusikerroksisen kerrostalon välissä, ei 100 € tunnukaan enää yhtään niin houkuttelevalta. Tuskin kukaan meistä olisi valmis kävelemään lankulla, sillä putoamisen kustannus olisi liian korkea. Muutetaan tilannetta vielä kertaalleen. Tässä mielikuvaharjoituksessa olet katolla ja toisen talon katolla on kolmevuotias lapsesi. Talo, jonka katolla lapsesi seisoo, on ilmiliekeissä. Voit olla varma, että kiiruhtaisit lankulle kahta kertaa miettimättä.

Miksi on siis moottorimme. M i k s i haluamme saavuttaa päämäärämme ja miten varmistamme, että emme anna itsellemme mahdollisuutta poiketa polulta?

Jaettu vastuu

Silloin, kun jotain pitää saavuttaa on tärkeää, että meillä on tiimi ja tuki ympärillämme. Ajatellaan nyt vaikka parisuhdetta. Mikä on vastuusi prosenttiosuus siitä, että parisuhteesi toimii? Hardy linjaa tuloksia tähän kysymykseen, jossa ensimmäinen vastaus on aina 50 % / 50 % minkä hän saa yleisöltään vastaukseksi. Kuitenkin, jos haluat saada jotain todella aikaan sinun pitää ottaa asiasta 100 % vastuu. Vain ottamalla kokonaisvastuun, et jätä mitään sattuman varaan. Näin voit omistaa kaikki päätökset, ja sinun ei tarvitse katsoa taaksesi ja syyttää ketään muuta sormella. Jos asia on tärkeä, kanna siitä vastuu.                  

IF IT’S IS TO BE, ITS UP TO ME – DARREN HARDY

Systematiikka

Varmistaaksemme toimintamme toteutumisen, meidän pitää mitata matkaamme. Hardy kehottaa meitä tunnistamaan tärkeät tapamme, ja pitämään tavoistamme viikkosuunnitelmaa. Itse olen pitänyt päiväkirjaa jo reilun kymmenen vuoden ajan ohjelmoidakseni itseäni kilpikonnavauhtia oikeaan suuntaan. Siinä missä minulla nyt on selkeät vuosi-, kuukausi- ja viikkotavoitteet ja mittaan tärkeimpien tapojeni toteutumista. Aloittaessani päiväkirjarutiiniani olivat alkuvaiheen raapustukset jotain ihan muuta. Lähinnä harhailevaa päivän tekemisten summausta. Tässäkin siis on tapahtunut korkoa korolle kehitystä. Alla on muutama näkymä siitä, mitä Hardy käyttää systematiikan tukena, ja josta pääsee liikenteeseen. Tärkein maali systematiikassa on pitkäaikaisen tavoitteen paloittelu kuukausittaiseksi, viikoittaiseksi ja päivittäiseksi tekemiseksi. Lisänä olennaisena osana on päivittäinen ja viikoittainen seuranta; oikean polulla kulkemisen varmistamiseksi.

Positiivinen asenne

Se, mitä syötät koneistoosi, luo lähtökohdat sille, mitä saat sieltä ulos. Se, mitä syöt vaikuttaa energiatasoosi eli vihannekset ja terveellinen ruoka pitää sinut vireänä; siinä missä roskaruokamättö saa energiatasosi putoamaan. Ruoka ei ole ainut asia, mitä syötät kehoosi. Myös vuorovaikutussuhteet ihmisten kanssa, ja heidän vireystasonsa vaikuttavat suoraan omaan vireystasoosi ja tunnelmaasi. Lisäksi läpikäydyt keskustelut vaikuttavat myös keskusteluihin, joita käyt itsesi kanssa pääsi sisällä. Juuri nämä päänsisäiset keskustelut ovat Hardyn mukaan kivijalka, johon elämässäsi saavuttamasi asiat perustuvat. Kuka vaikuttaa sinuun? Ketkä on ne viisi ihmistä, joiden kanssa vietät eniten aikaa. Jim Rohnin mukaan sinä olet ajatuksiltasi näiden viiden ihmisen keskiarvo.

Avainkysymyksesi on: Mitä sinä ajattelet? Mikä ja kuka vaikuttaa ajatteluusi ja johtaa ajatuksiasi?

GARBAGE IN, GARBAGE OUT

Summary

Hardyn kirja on erittäin inspiroiva ja täynnä konkreettisia yksinkertaisia esimerkkejä. Pitkäjänteisellä, ahkeralla ja fokusoidulla tekemisellä, kuka tahansa meistä voi saavuttaa suuria. Tapojen identifiointi ja syvemmän syyn löytäminen visiolle, ovat kriittisiä tekijöitä tavoitteen saavuttamiselle.

– Sami Suominen

Darren Hardy, The Compound Effect, SUCCESS Media, 2010