Olli-Pekka Kallasvuo – Puhelin soi öisin

Olli-Pekka Kallasvuo on suomalaisen yritysmaailman moniottelija. Kotoisin hän on Satakunnasta; entisen Lavian ja nykyisen Mouhijärven kunnasta. Hän oli aikanaan pienen paikkakunnan ”erikoisuus” lähtiessään Helsinkiin opiskelemaan oikeustieteelliseen. Sieltä hän ponnisti pankkimaailmaan Suomen Yhdyspankkiin. Lähes kolmen vuosikymmenen ajan kestäneen Nokia-uransa jälkeen hänestä tuli niin brittijalkapallon suuri fani kuin hallitusammattilainen.

Nokian vaiheista on kirjoitettu useampikin kirja. Olli-Pekka Kallasvuon tarinassa lukija pääsee matkaamaan suuren globaalin pörssiyhtiön arkeen. Suomen historian ja poliittisen ilmapiirin vaikutus yritystoimintaan vaikutti vahvasti Nokiassa vallitsevaan päätöksentekoon ja sitä kautta muihinkin markkinassa toimiviin yrityksiin. Toimintaa leimasikin kulttuurierot. Toimiminen useammalla mantereella loi kompleksisuutta ihmiskohtaamisiin ja -kohteluun. Kulttuurin ymmärtäminen ja kunnioittaminen on ollut suuressa roolissa kansainvälisessä kaupankäynnissä.

Kirjan parasta antia omasta näkökulmastani on ehdottomasti sen punainen lanka eli Kallasvuon matka opiskelijasta toimitusjohtajaksi ja siitä unelmien toteuttajaksi. Kuten niin kliseisesti yleensä elämäntarinat menevät,  tarvittiin tässäkin kolmenkymmenen vuoden huippu-ura globaalissa suuryrityksessä, jotta elämän tärkeät perusasiat saivat arvoisensa merkityksen yksilön ajatuksissa.

Kirjan alussa mahtipontinen Kallasvuon omien onnistumisten korostaminen tuntuu hieman arrogantilta kaltaiseni nöyrän härmäläisen silmin. Toisaalta Kallasvuon eduksi voi sanoa, että hän tuntuu yhtäläin kantavan vastuun teoistaan. Tästä esimerkkinä, kun hänen toimitusjohtajakorvaajansa hakeminen oli aloitettu ja tieto vuosi hänelle. Kallasvuo ei missään kohtaa kirjassa mustamaalaa asiasta ketään, vaan ennemmin antaa kuvan, että hän kaikesta huolimatta taisteli loppuun asti firman parhaaksi.

MATKUSTAMINEN

Kirja kuvaa hyvin konkreettisesti matkustamisen vaikutuksia yritysjohtamisessa. Tärkeitä asiakkuuksia ja valtiosuhteita tuli hoitaa kasvokkain tapahtuvissa tapaamisissa. Turvatakseen Pekingin tehtaan materiaalitoimitukset vuoden 2008 Olympialaisten aikaan, asia sovittiin kaupungin johdon kanssa. Odotusarvona oli, että Olympialaiset sotkevat suurkaupungin liikenteen ja näin tehtaan materiaalivirrat rikkoutuvat näkyen tuotantokapasiteetissa. Kun asia oli sovittu kaupungin kanssa ennakkoon, Nokian kuljetukset lentokentän ja tehtaan välillä toimivat täysin moitteettomasti.

Kallasvuolla matkapäiviä kertyi niin, että hän arvioi olevansa Suomen eniten lentokoneella matkustava henkilö aikanaan. Lentokentät tulivat tutuksi ja oli opeteltava rutiinit, miten sai varmistettua riittävän yöunen ja levon. Usein matka tapahtui tapaamisesta toiseen niin, että lepo tapahtui lentokoneessa matkustamisen aikana. Moderni digitaalinen tapaamisteknologia auttoi vähentämään matkustuspainetta uran loppupuolella.

INVESTOIJAT

Vuonna 1991 Nokiaa pyydettiin puhumaan New Yorkiin. Tapahtumassa esiteltiin skandinaavisia kasvuyrityksiä, joihin olisi mielekästä investoida. Nokia oli ainut edustaja Suomesta. Kun ennakkoon tunnettujen ruotsalaisten ja tanskalaisten yritysten edustajat olivat pitäneet esittelynsä, ja oli Kallasvuon vuoro, oli salissa jäljellä enää yksi ainut ihminen. Aiemmin tila oli ollut tupaten täynnä. Yksi jäi kuuntelemaan silkasta empatiasta puhujaa kohtaan. Hän kuunteli puheen ja lähti välittömästi sen jälkeen. Olli-Pekka Kallasuo, Nokian TJ, oli matkustanut puhetta varten New Yorkiin ja treenannut ja valmistellut. Aina siis ajankäyttö ei mene nappiin.

Aikaa kului ja vuonna 1996 Kallasvuo oli uudelleen puhumassa New Yorkissa vastaavassa tilaisuudessa. Sali oli ääriään myöten täynnä. Osa ihmisistä seisoi käytävillä tai istui penkkirivien välissä. Kallasvuon jälkeen puhunut toinen suomalainen menetti 90% kuulijoista, jolloin Kallasvuo sympatisoi puhujaa. Yritys ja sen osake ei ole kiinnostava, vaikka se omaisi millaisen kasvupotentiaalin, jos investoijat eivät ennakkoon tunne yrityksen tarinaa. Kun tarina on tuttu, ja tarinaa on todistettu siihen mukaan lähtemällä, tahtoo tällöin myös massa liittyä mukaan menestykseen. Kallasvuo kuvaakin kirjassa, kuinka investoijilla on aina kiire; välillä ostamaan, välillä myymään. Tarina taustalla määrittää.

“Investors rush in and rush out” – Olli-Pekka Kallasvuo

 

HALLITUSVASTUUT

Hallituksen tehtävän kuvaus tulee kirjassa erinomaisesti esiin. Tehtävää kuvattaessa kirja antaa leikkauksen kuvaan, miten vastuuta kannettiin ja hallitustyöskentelyä arjessa toteutettiin Nokialla. Hallituksen vastuiksi on kirjassa listattu:

  1. Toimitusjohtajan valinta
  2. Varmistaa, että yrityksellä realistinen ja uskottava strategia.
  3. Hyvä hallinto ja vastuullisuus.
  4. Hallitus antaa yrityksen käyttöön henkilökohtaisen osaamisensa.

Toimitusjohtajan valinta pohjautuu hallituksen vastuuseen siitä, että yhtiötä johdetaan tehokkaasti ja varmistetaan yhtiöllä olevan pätevä johto. Toimitusjohtajan lisäksi Kallasvuon mukaan hallituksen tulee olla myös johtoryhmän jäsenten toiminnan pulssilla. Näin he varmistavat oikean kokonaiskuvan toiminnasta ja sen tehokkuudesta. Strategian suhteen painopiste on uskottavuudella, sillä strategian oikeellisuus on tarkasteltavissa vain jälkikäteen. Hallinnolla ja vastuullisuudella viitataan eettisesti oikein toimimiseen ja läpinäkyvyyteen. Raportointi hoidetaan asianmukaisesti ja toimitaan vastuullisesti niin asiakkaita, työntekijöitä kuin yhteiskuntaa kohtaan.

Toimitusjohtajan tehtävä on luottamustehtävä, ja siihen ehdolla oleva kandidaatti ei luonnollisesti halua muiden tietävän hänen harkitsevan muita tehtäviä. Näin koko prosessi on yleensä vain muutaman hallituksen jäsenen tiedossa ja tapahtuu vahvasti headhunttereiden välityksellä.

Kun rekrytointi tehdään sisäisesti, kandidaatti ymmärtää jo hyvin yhtiön liiketoiminnan. Tällöin hän on heti valmis työntekoon ja toimitusjohtajan vaihdos pystytään toteuttamaan nopeasti. Hallitus tietää myös tällöin tarkalleen, mitä on saamassa. Mitään välitilaa, jossa yritys on ilman johtajaa ei tällöin myöskään synny. Ulkopuolelta rekrytoitaessa tilanne on toinen. Hakua käynnistettäessä itse hakuun ja haastatteluihin menee herkästi Kallasvuon mukaan puoli vuotta. Toinen puoli vuotta kuluu, kun valittu henkilö eroaa nykyisestä. Viimein kun vuoden projektin jälkeen uusi toimitusjohtaja pääsee aloittamaan tehtävässään, menee herkästi vuosi, ennen kuin hän on päässyt kunnolla perehtymään työhönsä. Näin ulkopuolelta tapahtuvaan rekrytointiin on mennyt kaksi vuotta päätöksestä toimintavalmiuteen. Täten rekrytoinnit tulee toteuttaa aina sisäisesti, jos suinkin mahdollista.

YHTEENVETO

Kallasvuon Nokia-elämänkerta on pala kansainvälisen pörssiyrityksen arkea. Kallasvuo päästää lukijan vierelleen ja opastaa häntä ymmärtämään, millaista on johtaa pörssiyritystä. Mitä se tarkoittaa ja mitä siitä voi oppia.

 

– Sami Suominen

 

Olli-Pekka Kallasvuo ja Juhana Rossi: Puhelin soi öisin, Otava, 2021

Share: