Aina välillä tulee vastaan lukukokemus, joka säväyttää ja yllättää. Känsälän kirja tempaa lukijan täysivaltaisiesti mukaan innovatiiviseen tarinankerrontaan, joka yhdistää käsityöläiskulttuurin ja johtamisen. Känsälä kuvaa kirjassa käsityöläisyysammattikuntaa korkean ammattiylpeyden väkenä. Tavoitellaan ”puhdasta viivaa”, jossa lopputuloksessa ei ole mitään ylimääräistä ja se sisältää kaiken mitä käyttötarkoitus vaatii.

”Hyvä lasinpuhaltaja on utelias. Hän haluaa tietää, miten asiat voi tehdä vielä paremmin. Hänellä on hyvä muotosilmä ja sellaiset kädentaidot, että hän pystyy tekemään sen, minkä näkee. Ja hän on vaativa. Hän ei tyydy koskaan töihin, jotka on tehty vain sinne päin.”

Känsälä pohtii kirjassa: ”Mitä jos lainauksessa vaihtaisi sanan ’lasinpuhaltaja’ sanaan johtaja? Voisiko käsityöläisyyden asenne olla tie myös parempaan johtajuuteen, Känsälä pohtii?

Miten käsityöläisestä tulee mestari omassa työssään? Puusepällä taidon portaat ovat selkeät. Känsälä kuvaa kuinka vastavalmistunut puuseppä työskentelee, kunnes pätevöityy kisälliksi, ja siitä puuseppämestariksi, joka on mestarikiltaneuvoston myöntämä arvonimi ja ammatti.

Sain kunnian tutustua Arto Känsälään kirjapiirimme tapaamisessa, joka avasi myös Känsälän matkaa kirjailijaksi. Hänen filosofiansa näkyy vahvasti tämän kirjan kirjoittamisprojektissa. Asenne: ”Kun kerran tehdään, tehdään sitten hyvin”. Kirjoittaminen alkoikin kirjoituskurssin kautta, ja rinnalleen Känsälä hommasi parhaat mahdolliset mentorit. Näin Känsälä lähti itse kapuamaan ”puusepän” kehitysportaita, ja nyt on vuorostaan lukijoiden mahdollista arvioida minkä tason kirjailija Känsälästä kruunataan. Känsälällä on selkeästi käsityöläisen mindset: päättäväistä kirjoitustyötä, ja halu tehdä lukijaa hyödyttävä lopputulos.

OPPIMINEN

Miksi käsityöläisen eetos on kadonnut? Känsälä näkee, kuinka työ pirstaloituu osasuorituksiin ja välineellistyy. On vaikea enää nähdä, mikä on minun tekemäni. Ammattiylpeys katoaa ja ajaudutaan ajatteluun, jossa ’olen vain töissä täällä’.

Ikivanha kolmivaiheinen japanilainen oppimismalli shu-ha-ri sai ainakin minut lukijana miettimään mallin käyttöönottomuotoa käytännössä. Mallissa ’Shu’ tarkoittaa ”säilyttää, noudattaa” eli opettajan jäljittelemistä aikalailla orjallisesti. ’Ha’ tarkoittaa ”irtautua, poiketa” eli tässä vaiheessa pyritään soveltamaan opittua, ja etsimään uusia näkökulmia opittuun. Kolmas vaihe on ’ri’, joka tarkoittaa ”poistua, erkaantua” eli nyt asia osataan suvereenisti, ja on aika freestylata. Tulisiko arjessa toteuttaa enemmän mestarilta oppilaalle suuntaavaa opettavaa yhdessä tekemistä? Nykyhetkessä kiire ajaa meidät herkästi prosessimaiseen manuaalioppimiseen, jossa käsityöläisen kosketus tekemiseen on hyvin yksioikoinen. Intuitiiviselle toiminnalle saatika prosessikehitykselle ei monessa kohtaan jää enää lainkaan tilaa.

JOHTAMINEN

Luottamus synnyttää halun olla luottamuksen arvoinen. Johtajan tuleekin antaa luottamus lahjana vielä tuntemattomalle uudelle yksilölle. Yksilön puolestaan tulee pitää huoli luottamuksen säilyttämisestä.

Känsälän mukaan hyvä johtaminen alkaa itsensä johtamisesta. Itsensä johtaminen taas vaatii hyvän itsetuntemuksen. Itsetuntemuksella tarkoitetaan yksilön omaa ymmärrystä itsestään, sitä että tietää, kuka ja millainen ihminen on. Se kehittyy suhteessa toisiin.

Känsälä avaa hänen omaan identiteettiin liittyen kolme kokonaisuutta, kolme elämän tukipilaria:

1. Arvot
2. Kehittämisen asenne
3. Mielenrauhaan ja elämän tasapainoon pyrkiminen

Todelliset arvosi toteutuvat tekojesi kautta, jolloin elämäntarinasi tarkasteleminen avaa arvojasi. Arvosi ohjaavat tekemistäsi, ja ne on hyvä tunnistaa ja muodostaa kuin kiintotähtirykelmäksi, jotka ohjaavat elämäsi navigointia. Mitkä ovat elämäsi käännekohtia ja miten olet näissä käännekohdissa toiminut? Sanottamalla, niin hienoja muistoja, kuin dramaattisia elämän käänteitä ja näitä tutkimalla löydämme ohjaavat arvomme. Kun arvot on tunnistettu ja kirjattu niitä on mahdollista tietoisesti ohjata. Känsälän arvot muotoutuivat alla olevaan neljään kohtaan:

Kova tahto: ”If there is a will there is a way.”

Vastuullisus: “Walk your talk.”

Luovuus: “Break it and make it.”

Myötäeläminen: “From human to human.”

Se, mitä teet, määrää sen millaiseksi tulet, ja se tulee osaksi identiteettiäsi.

Johtaminen lähtee itsensä johtamisesta. Miten suuntaat ja ohjaat niin toimintaasi, kuin kehitystäsi tahtosi mukaan. Pyrkimys kehittymään ja oppimaan rohkeasti ja pitkäjänteisesti eläen omien arvojen mukaan, tasapainoa ja mielenrauhaa ylläpitäen. Känsälä kehottaa lukijaa kasaamaan työkalupakin samalla avaten omat kuusi tärkeintä työkalua:

1. Ajanhallinnan opettelu
2. Itsekuri ja rutiinien luominen
3. Tavoitteeseen johtava käyttäytyminen ja toimiminen
4. Yhteisöllinen ja jatkuva kehittyminen
5. Oivallus ajatusvääristymistä
6. Hyvän esihenkilön tuki

Tavoitteellisuudesta Känsälä uskoo vahvasti, että tavoitteen toteutuminen on vain seuraus oikeiden asioiden tekemisestä. On hyvä asettaa tavoitteita, mutta vielä tärkeämpää on purkaa tavoite tekemiseksi, jotka johtavat tavoitteeseen. Sen jälkeen tavoitteet voi unohtaa ja keskittyä sen sijaan noiden tekemisten mahdollisimman hyvään toteuttamiseen ja kehittämiseen. Näin saadaan huomio kohdistettua oleelliseen eikä mielessä pyöri vain kova tavoite jäykistämässä ajattelua.

Tilannekuva ja näkökulma

Jokainen katsoo maailmaa ja tapahtumia omasta näkökulmastaan, ja tulkitsee niitä omasta kokemusmaailmastaan käsin, jolloin tapahtumat värittyvät. Siksi asioista pitää keskustella ja kysellä, jotta ymmärtää aidosti myös toisen näkökulman.

Tilannekuvaa kannattaa työstää vaivoja säästelemättä. Vasta kun tilanne on ymmärretty, ja tiimin kesken vallitsee yhtenäinen näkemys siitä missä ollaan nyt, voidaan yhdessä katsoa, mihin tilanne halutaan viedä. Näkökulma auttaa tekemään hyviä päätöksiä siitä, mihin suuntaan tulee edetä. Kysymällä, miten tämä näyttäytyy asiakkaalle, kumppaneille, omistajille, myynnille tai markkinoinnille, laajentaa kokonaisajattelua.

TIIMI

Tiimi rakentaa onnistumisen ja tulevaisuuden tulokset. Tiimin menestyksessä kyse on oppimisesta - tiimin yhteisestä oppimisesta, joka kiteytyy strategiseksi näkemykseksi ja hyviksi päätöksiksi. Rakentaessaan tiimiään Känsälä tarkasteli asiaa seuraavista näkökulmista:

1. diversiteetti
2. luottamus
3. inkluusio
4. tuloksellisuus
5. huumori

Diversiteetti luo pohjan näkemyksellisyydelle ja asioiden monipuoliselle käsittelylle. Luottamus mahdollistaa avoimen keskustelun vaikeistakin asioista. Inkluusio tarkoittaa sitä, että kaikki otetaan mukaan keskusteluun ja sitä kautta päätöksentekoon. Tuloksellisuus, se että asiat on tehty hyvin ja ollaan yhdessä saatu aikaan tuloksia, motivoi. Näitä saavutuksia onkin aika ajoin hyvä kerrata yhdessä. Huumorin puute johtaa usein yliyrittämiseen, eikä laajalle ajattelulle jää silloin tilaa.

Ompelija Irma Hakunisen kerrotaan sanoneen, että ompelijan kädenjäljen ihmeellisyys on siinä, että kun se on parhaimmillaan, juuri silloin se ei näy. Johtamisessakin johtajuus näkyy ensin itsestä, myöhemmin vuorovaikutuksessa muiden kanssa, ja lopulta se näkyy vain johdettavista.

Tiedätkö miksi onnistuit? Parempi ajattelu johtaa parempiin tuloksiin. Kannattaa siis ajatella, miten ajattelee. Hyvän johtajan tapa ajatella perustuu ajattelumalleihin, joita hän on tottunut käyttämään. Ne on johtajuuden työkaluja - kuin puuseppämestarin suosikkityökalut.

”Kaikki mallit ovat puutteellisia, mutta joistakin on hyötyä.” – George Box, tilastotieteilijä.

Ajattelumalli on mielessä oleva selitys sille, miten jokin toimii. Monimutkaisen systeemin yksinkertaistettu kuvaus, joka kuvaa relevanttien asioiden avulla kyseessä olevaa systeemiä ja sen käyttäytymistä.

Jotta syntynyt arvo olisi totta, asiakkaan täytyy kokea saaneensa arvoa, ja siksi puhutaan asiakkaan kokemasta arvosta. Asiakasarvo syntyy asiakkaalle hänen kokemiensa uhrausten ja hyötyjen suhteesta. Uhrauksia voivat olla esimerkiksi stressi, häpeä, aika, vaiva tai kustannukset. Hyötyjä taas voivat olla esimerkiksi helppous, nopeus, hauskuus, status, turvallisuuden tunne tai rahamääräiset edut.

Asiakaspalvelu on yrityksen toiminnan laadun peili. Asiakaspalvelua parannetaan toiminnan laatua parantamalla, jotta reklamaatiot vähenevät ja asiakaspalvelijat voivat keskittyä yhä pienempään määrään poikkeustilanteita ja palveluiden suositteluun

KESKEINEN OSAAMINEN

Miten rakentaa yritys, joka voittaisi markkinassa? Eikä vain kerran, vaan jatkuvasti. Miten rakentaa yritys, joka ei ajautuisi aika ajoin suuriin muutosprojekteihin vaan kykenisi lukemaan markkinaa ja adaptoitumaan siihen jatkuvasti voittajana? Yrityksen, joka pyrkii oppimaan strategisesti ja sen avulla adaptoitumaan, on Känsälän mukaan kehitettävä viittä kykyä:

1. Insight – kyky luoda ja kehittää näkemystä markkinasta.
2. Focus – Kyky keskittyä olennaiseen
3. Alignment – Kyky saada koko organisaatio mukaan.
4. Execution – Kyky toimeenpanna tehokkaasti
5. Renewal –Kyky toistaa kohtia 1 - 4 jatkuvasti oppien ja näkemystä parantaen.

Näin syntyy strateginen oppimissykli, joka tekee mahdolliseksi jatkuvan sopeutumisen voittajaksi markkinaan. Ajattelumallin idea on yksinkertainen: luodaan ketjureaktio, positiivinen kierre, jossa koko ajan paraneva laatu alentaa kustannuksia, parantaa positiota markkinassa ja sitä kautta varmistaa yrityksen menestyksen ja luo kaikille mahdollisuuden työn iloon ja hyvään elämään – käsityöläisen asenteen.

Känsälän tärkeimmät ajattelumallit hänen työkalupakissaan ovat: asiakas ensin, mukautumalla voittajaksi ja erinomaisuuden kulttuuri.

”Kaunista on sellainen, mikä vanhenee kauniisti.” – Arkkitehti Alvar Aalto

Strategia on näkemys yrityksen liiketoiminnan suunnista eli siitä, mitä yritys tekee ja tavoittelee ja mitä se ei tee eikä tavoittele. Se on kiteytetty kuvaus yrityksen sen hetkisistä valinnoista.

Hyvä tapa happotestata strategiaa on kysyä: ”Pystynkö pelkistämään myymälämme myyjälle, miten hän toimii seuraavan ovesta sisään tulevan asiakkaan kanssa toteuttaessaan strategiaamme?”

KULTTUURI

Johtamiskulttuuri luo pohjan yrityskulttuurille. Känsälä kertoo kirjassa, miten hän rakentaa johtamisen selkärangan yrityksen arvoista ja johtamisen teeseistä. Teesit ovat ohjenuora, mitä kautta johtamista tarkastellaan ja toteutetaan. Elisalla toimiessaan Känsälän johtamisen teeseinä toimivat 1. Tahto; 2. Nöyryys; 3. Vastuullisuus ja 4. Innostavuus.

Gardner on tutkinut hyvää työelämää (Good work project). Mistä hyvä työ koostuu:

1. Erinomaisuuden tavoittelu (Excellence)
2. Henkilökohtainen sitoutuminen (Engaging)
3. Eettisyys ja vastuuntuntoisuus (Ethical)

Nämä kolme yhteistä elementtiä löytyivät, kun ammattilainen kuvasi hyvää työelämää. Känsälä uskoo, että moni johtaja itseni lisäksi kokee nämä hyvän työelämän ytimeksi. Känsälä näkeekin, että hyvän työelämän voi löytää käsityöläisen asenteella, vastuullisesti työskennellen ja erinomaisuutta työssään tavoitellen.

SUMAUS

Kirjasta muodostuu mukaansatempaava lukukokemus, joka tarinoissa ja opeissa oivalluttaa lukijaa ja johon on helppo samaistua. Kirja ei jää myöskään vajaaksi lukijalle, joka hakee selkeitä oppeja siitä, mitä tehdä. Asko Känsälä kiteyttää tärkeimmät oppinsa joihin voi konkreettisesti tarttua, oppeihin joiden lopputulemana johtaja voi tavoitella johtajuuden puhdasta viivaa. Toimintamallia, jossa yrityksen arvot ja johtamisen teesit tulee näkyväksi tiimin tekemisen kautta.

– Sami Suominen

Asko Känsälä: Johtajasta mestariksi; Tammi 2023