The Ariel Group

Ariel Group, jonka käsittelyssä olevan kirjan tekijät - Halpern ja Lubar - yhdessä perustivat, fokusoituu vahvistamaan johtajia, ryhmiä ja yksilöitä kommunikoimaan selkeästi, ammattimaisesti ja aidosti. Parempi kommunikaatio johtaa liiketoiminnallisiin tuloksiin, koska se auttaa kirjailijaduon mukaan käyttämään henkilökohtaisen läsnäolon voimaa ja edesauttaa kokemuksellista oppimista. Halpernilla ja Lubarilla on mielenkiintoinen tausta. Heiltä löytyy niin akateemista osaamistaa kuin kokemusta taiteista, kuten näyttelemisestä ja laulamisesta. Ariel Group on rakentanut johtamiskoulutuspaketteja niin Yhdysvalloissa, Euroopassa, kuin Aasiassa. Referensseistä löytyy mm. Boston Consulting Group, General Electric ja Federal Reserve. Ariel Group tekee yhteistyötä myös yliopistojen kanssa. Ollessani keväällä 2022 Harvardissa High Potential Leadership –kurssilla he kouluttivat kurssiryhmääni kokonaisen päivän.

LÄSNÄ OLEVA JOHTAJUUS

Kirjan otsikko lupaa pohdintaa läsnäolosta johtajuuden kontekstissa. Mitä on läsnäolo? Kirjan mukaan yleisin harhaantuminen tapahtuu, kun ajatellaan läsnäolon olevan toisten huomion hallintaa. Kirjailijoiden mukaan, tämä on kuitenkin läsnäolon tuotos - ei sen olemus. Syvimmältä olemukseltaan läsnäolo on kykyä olla yhteydessä toisen ajatuksiin ja tunteisiin.

Monesti ajatellaan, että kyky olla läsnä, on synnynnäinen ominaisuus. Onneksi tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Läsnäolo syntyy tehtyjen valintojen jatkumosta; mitä toimia joko tehdään tai jätetään tekemättä. Näin ollen läsnäolo on joukko taitoja - sekä sisäisiä että ulkoisi - joissa on mahdollista kehittyä. Kehittyminen näissä tietyissä taidoissa vaatii tutuksi tulleiden tapaketjujen rikkomista, joita ihminen ylläpitää tunteakseen olonsa turvalliseksi.

Kirjan lähtökohta siis on, että läsnäoloa on mahdollista kehittää. Kun investoi ja aikaa ja energiaa tähän kehitystavoitteeseen, saa lopputuloksena johtajuuden tehostumista. Kirjan tarkoituksena on avata, m i t e n läsnäoloa on mahdollista tehdä.

Hyvää johtajaa ja näyttelijää yhdistää seuraavat ominaisuudet: itsevarmuus, energisyys, empaattisuus, inspiroivuus, uskottavuus ja aitous. Molempien subjektien pitää pystyä muodostamaan yhteyksiä, kommunikoimaan tehokkaasti ja työskentelemään toisten kanssa tiimissä. Molempien tulee pystyä astumaan erilaisiin rooleihin tilanteen niin vaatiessa. Molempien tulee olla valmiita vaikuttamaan ja liikuttamaan ihmisiä joka päivä.

Halpern ja Lubar yhdistivät vuosien teatteri- ja esiintymistaiteiden kokemuksensa havaintoihin, joita he ovat tehneet opettaessaan läsnäoloa johtajille. Tästä eri kokemuksenkirjosta syntyi neljän elementin PRESence-malli, jolla läsnä olevan johtajuuden elementtejä voi harjoitella. Malli viitoittaa tien, jonka avulla on helpompi samaistua muiden ajatuksiin ja tunteisiin, jotta taas osaa paremmin motivoida ja inspiroida toivottuihin lopputuloksiin.

P – Läsnäolo

”Eighty percent of success in life is showing up.” – Woody Allen

Muodossa tai toisessa, pelko on se, mikä estää meitä olemasta läsnä. Pelko epäonnistumisesta. Pelko siitä, mitä muut ajattelevat. Pelko henkisestä loukkaantumisesta tai riittämättömyydestä. Kun kokee pelkoa, pelontunne itsessään ei estä läsnäoloa, vaan ajatukset, jotka kytkeytyvät pelkoon, rakentavat ongelman. Ihmisen kohdatessa vaaran ’pakene tai taistele –moodi’ antaa keholle adrenaliiniruiskeen, ja keho menee ylikierroksille. Vaihtoehtoisesti päänsisäinen kriitikko voi toistaa mantraa, joka noituu epäonnistumaan. 

Ensimmäinen askel läsnäoloon on kyky taklata vastavoimat. Kehossa vellovaa pelkoa ja jännitystä voi taklata hengityksellä. Sisäiseen kriitikkoon taas toimii näkökulman muuttaminen. Tämä voidaan tehdä kirjoittamalla kirje pikkukriitikolleen. Kun kriitikon sanoma on paperilla konkreettisesti, sen voi myös käsitellä. Kirja sisältää hyviä konkreettisia harjoitteita, joita pystyy testaamaan.

Kuuluisa sotafilosofi Karl von Clausewitz puhui sodan sumusta (fog of war). Ajatuksen mukaan sotasuunnitelmat haihtuvat kuin tuhka tuuleen, sillä samalla hetkellä, kun ensimmäinen laukaisu on ammuttu. Bisneksessä tilanne ei ole kovin erilainen. Kun strategia kohtaa todellisuuden, kohdataan yleensä vaativia haasteita. Pitkäjänteisyys ja näkökulma ovat tärkeitä. Milloin tarvitaan kapteenia, joka sanoo tarkalleen, mitä tehdä ja milloin yhteistyökumppania, joka kertoo voivansa auttaa toteutuksessa.

Kapteeni – ”Tee näin!”

Vakuuttaja – ”Tämä on tulevaisuuden suunta, seuraa minua”

Koutsi – ”Sinä pystyt siihen!”

Yhteistyökumppani – ”Autan sinua tekemään sen.”

Johtamistyylit ovat hyvä tapa ajatella mahdollisia erilaisia käytettävissä olevia toimintamalleja, eri tilanteisiin ja henkilöihin.

R – Empatiakyky

“TELL ME and I forget, TEACH ME and I remember, INVOLVE ME AND I LEARN.” – Benjamin Franklin

Kaikki meistä haluaa tulla nähdyksi, kuulluksi ja muiden tuntemiksi. Tämä korostuu etenkin heidän edessään, jotka ovat tärkeitä elämässämme – ystävät, perhe, opettajat, esihenkilöt, johtajat. Kun kokee tulleensa nähdyksi, motivaatio ja sitoutuminen kasvavat.

Olet mahdollisesti kokenut autoritäärisen ja etäisen johtajan, joka haluaa johtaa etäältä. Näin ollen omannet näkemyksen, miksi etäältä johtaminen ei toimi. Johtaja, jonka tapaat vain sovituissa tapaamisissa ja joka ei koskaan huomioi, saati muista harrastuksiasi - mitä tällainen johtaja saa sinut tuntemaan. Vastaavasti johtaja, joka huomioi ja ymmärtää - tulee apuun kesken rankan projektin apua tarjoten. Noh, tunne on luonnollisesti varsin erilainen.

Halpern ja Lubar kirjoittavat, miten aika ajoin koutsaussessioissa joku mainitsee kollegan, johon koutsattava ei vaan voi samaistua. Halpern ja Lubar ohjaavat keskustelua kysymällä, onko tässä kollegassa, jotain, jota koutsattava ihailee hänessä. Yleensä tähän löytyy vastaus, ja jatkamalla keskustelua löytyy yleensä toinen ja kolmaskin asia. Tuo on hyvä pohja jatkaa keskustelua.

 “People leave managers, not companies.” – Marcus Buckingham

Kuunteletko rakentaaksesi suhdetta vai ratkaistaksesi ongelman? On tyypillistä, että ennen johtajatehtävää henkilöllä on taustaa asiantuntijatehtävästä tai koulumaailmasta. Näille edellä mainituille on yhteistä, että molemmissa haetaan ratkaisua käsillä olevaan ongelmaan. On inhimillistä, että opittu toimintatapa jää päälle, vaikka rooli vaihtuisi. Tuore johtaja kuuntelee ymmärtääkseen ongelman, jonka jälkeen hän ratkaisee sen, koska henkilö itse ei selkeästi ollut kyvykäs tekemään sitä. Tämä tuskin rakentaa tunnetta meistä tiiminä. Kuunneltaessa sanojen taakse kommunikoituja tarkoituksia ja tunteita, rakentuu yhteistyö, jonka jälkeen haasteita voidaan ratkaista yhdessä.

Se, mitä johtaja jakaa itsestään, luo luottamusta avoimuuteen ja haasteellistenkin aiheiden avaamiseen. Mikäli ihmiset eivät tunne esihenkilöään, he ovat epätietoisia, kuinka paljon heillä on todellista tukea tekemisiin ja haasteisiinsa. Koutsaamisen onnistumisen edellytyksenä on turvallinen ympäristö, jossa koutsattava uskaltaa olla haavoittuvainen. Mikäli avoimuus ei tule selkärangasta, kirja kehottaa pitämään kirjaa omista tarinoistaan, joita voi jakaa luodakseen luottamusta.

E – Ilmaisukyky

“Great stories happen to those who can tell them.” – Ira Glass

Kommunikaation sydämessä on kyky ilmaista itseään. Näin ollen ilmaisukyky on yksi avain elementeistä läsnäolevassa johtajuudessa. Albert Mehrabian on iranilais-amerikkalainen yhteiskuntatieteilijä, joka työskenteli UCLA- ja MIT-yliopistoissa tutkien ilmaisun elementtejä, ja kuinka ne vaikuttavat yksilön kommunikaatioon. Tulokset on esitetty hänen kirjassaan ’Silent Messages’.

Tutkimuksen mukaan kaikkein tärkein osatekijä, joka määrittelee viestin vaikutuksen, on kehon kieli. Vaikuttaako puhuja itsevarmalta, miten hän on pukeutunut ja millaisessa asennossa hän esiintyy. Toiseksi tärkein elementti on äänensävy. Huokuuko äänestä varmuus ja selkeys. Vasta viimeisenä tuli itse sanoma eli se, mitä sanoja käytettiin.

Suhteessa tutkimustulokseen on ristiriitaista, että kuitenkin suurin aika laitetaan powerpointtien viilaamiseen, kun harjoitellaan esitystä. Kirjan mukaan 99 % valmistautumisesta käytetään siihen, mitä aiotaan sanoa ja 1 % siihen, miten viesti toimitetaan.

Mehrabianin mukaan vaikuttavuudessa sanat kattavat 7 %, äänenpaino 38 % ja kehonkieli 55 %. Mikäli et varaudu käyttämään jokaista käytettävissä olevaa ilmaisun työkalua, todennäköisesti kommunikaatiosi jää vajaaksi.

Johtaja on vastuussa organisaation energiatasosta - aidosta innostuksesta yhteiseen matkaan. Innostuksen ja yhteisiin tavoitteisiin sitoutumisen välillä on side. Tämän siteen havainnollistamiseksi kirja avaa esimerkin teatterista. Kun sinulla on suuri rooli, sinun pitää varmistaa, että energiatasosi on korkea. Joka ilta ryhmä kohtaa uuden yleisön. Ei ole mahdollista sanoa torstain yleisölle: ”Heh, teidän olisi pitänyt nähdä meidät maanantaina. Me oltiin huippuvireessä silloin.” Johtajan mielialalla on valtava merkitys ympäröivään tiimiin. Näin ollen johtajalla ei ole mahdollisuutta olla huonotuulinen töissä, sillä se vaikuttaa koko tiimin fiilikseen. Jokainen tunteellinen aalto tulee kerätyksi, ja kaikuu tiimissä, jonka kanssa työskentelee.

Julius Caesar ei aloittanut suurta hautajaispuheenvuoroaan sanoilla: ”hyvät naiset ja herrat, saisinko huomionne”, vaan hän sanoi: ”Friends! Romans! Countrymen! Lend me your ears!” Kun käytetetään kieltä, joka valjastetaan oikealla intensiteetillä ja intohimolla, saadaan aikaan tuplavaikutus. Parhaassa tapauksessa puhuja nostaa omaa energiatasoaan, ja yleisö saa väristyksiä. Hyviä työkaluja väristyksen herättämiseen on kielikuvien käyttö ja lainaukset kirjallisuuden suurteoksista. Tarinat antavat mahdollisuuden tuoda sävyjä ja luoda tunnesiteitä. Tarinat parhaimmillaan uppoavat niin järkeen kuin sydämeen.

Tarinankerronnan avainvaatimus on, että tarinasta tekee dramaattisen. Kuulijan halutaan kysyvän, mitä tapahtuu seuraavaksi. Ohjenuora hyvään tarinankerrontaan on neuvo sukeltaa tarinaan niin nopeasti kuin kykenee. Halpern ja Lubar puhuvat vertikaalisesta noususta (vertical takeoff). Hyvässä tarinankerronnassa rakennetaan jännitystä, ja ratkaisua ei paljasteta kuin vasta lopussa. Eritoten ääneen puhutun tarinan elävöittämisen muistilista on: elä tarina nykyhetkessä, käytä ytimekkäitä lauseita, kuvailevaa kieltä ja mukailevaa äänen, ilmeiden ja kehonkieltä.

S – Itsetuntemus

“This above all: To thine own self be true, and it must follow, as the night the day, thou canst not then be false to any man.” – William Shakespeare, Hamlet

Yleinen avaus Ariel Groupin workshopille on kysymys: mitä hyötyä he haluavat läsnäolevan johtajuuden työryhmältä. Yksi vastaus on toistuva workshopista toiseen; halu olla inspiroiva johtaja. Mitä tarkoittaa inspirointi? Ariel Groupin mukaan motivointi tarkoittaa, että saadaan toiset tekemään, se mitä halutaan tapahtuvan. Inspirointi puolestaan menee pidemmälle kuin motivointi. Inspiroida tarkoittaa puhaltamista liekkiin. Innostamista. Englannin kielellä osuvasti sanotaan: ”to breathe life into”. Saadaan ihminen hengittämään ja elämään tarkoitustaan. Motivoimalla saadaan ihmiset tekemään oikeita asioita, mutta inspiroimalla saadaan ihmiset tekemään suuria asioita.

Kun PRES-mallia tarkastelee, sen viimeinen pala - itsetuntemus - osoittautuu liimaksi muiden osien kasaamiseksi. Voidakseen toteuttaa kolmea aiempaa porrasta johtajan tulee olla aito. Olla sinut itsensä kanssa. Halpernin ja Lubarin työskennellessä johtajien kanssa, he huomasivat, miten ne johtajat, jotka olivat inspiroivia, tunsivat itsensä. Itsetuntemus mahdollistaa kaikkien taitojen – läsnäolon, empatiakyvyn ja ilmaisukyvyn – monipuolisen käytön.

Mitkä ovat arvosi? Mikä on sinulle tärkeää? Ehkä et pysty ilmaisemaan arvojasi tai periaatteitasi, sillä ne usein toimivat tiedostamattoman mielen puolella, mutta silti arvot ovat arjessa läsnä.  Halperin ja Lubarin mukaan, mikäli haluaa tulla kuulluksi, tulee asia kommunikoida viidesti. Varmista siis, että kertomasi tarinat viestivät arvojasi. Kerro myös tarinoita siitä, mistä arvosi juontavat juurensa ja mistä kokemuksista ne ovat syntyneet.

Johdonmukaisista arvoistaan ja tarinoistaan paras esimerkki omasta lähipiiristäni on isoisäni Anton. Isoisäni on aina ollut kannustava, ja etenkin hän on aina kannustanut minua tarttumaan tilaisuuksiin. Sen lisäksi, että isoisäni Anton on kannustava mies, omistaa hän tontin Turun liepeiltä. Hän on vieraillut tontillaan viikoittain kuudenkymmenen vuoden ajan. Kuusikymmentä vuotta sitten hankittuaan tontin, hän teetti innoissaan omakotitalopiirustukset isoäitini Anitan kanssa. Haaveissa oli soma omakotitalo perheelle. Rakennuslupa jäi kuitenkin yhden vaatekomeron neliöistä kiinni. Eipä aikaakaan, kun naapuritontti tuli myyntiin. Naapuritontilla seisoi jo valmiiksi soma talo – juuri pienelle perheelle sopiva. Isoisäni marssi pankkiin, mutta tällä kertaa pankinjohtaja oli lomamatkalla, ja taas isovanhempani jäivät ilman omakotitaloaan. Aika vierähti ja lapset kasvoivat isoksi. Isoäitini Anitakin on nukkunut pois. Kuitenkin edelleen - nyt jo 96-vuotias - isoisäni Anton käy viikottain ihailemassa tonttiaan mielikuvitellen mennyttä. Eikä hän koskaan jätä käyttämättä mahdollisuutta kannustaa lapsenlapsiaan tarttumaan tilaisuuksiin.

Summary

Kirja on erinomainen ja suositeltava, ei vaan johtajille, vaan ihan jokaiselle. Ihminen on yhteisöllinen eläin, ja yhdessä toimiminen vaatii kommunikaatiokykyä. Oli kyse sitten teatterista, yritystoiminnasta, perheestä tai harrastuksista. Kirja on kokonaisuus, joka sisältää tasapainoisen pläjäyksen teoriaa, tarinoita ja harjoitteita, joilla todella voi viedä muutoksen kommunikaatioon ja sitä kautta käytännön arkeen.

– Sami Suominen

Belle Linda Halpern ja Kathy Lubar; Leadership Presence; Penguin Random House LLC, 2003 USA