Murehtiminen on myrkkyä kehollemme. Se sairastuttaa kehomme ja lyhentää elinikäämme. Iso osa meistä murehtii menneitä ja hikoilee vasta edessä olevia haasteista. Tässä menemme herkästi niin pitkälle, että unohdamme elää tässä ja nyt, joka on lopulta se ainut hetki, johon voimme vaikuttaa.

Carnegien sanoma ei ole carpe diem, vaan hän hyvinkin suunnitelmallisesti käy läpi sen, millaisen elämän polun haluamme kulkea. Keitä me olemme? Mihin me olemme matkalla? Meidän tulee rakentaa selkeä ja kirkas tahtotila, jonka elämme todeksi hetki hetkellä nykyhetkessä.

Kirja käsittelee konkreettisia hyviä työkaluja, joista nostan tässä muutaman esiin. Työkalujen toimivuudesta Carnegie avaa esimerkin Rockefelleristä, joka sairastui murehtimiseen niin pahasti, että menettäessään multimiljonäärinä 150 € hänen piti käydä maaten. Ennen paranemistaan Rockefeller nukkui huonosti jos ollenkaan, hänelle ei ollut mahdollista syödä normaalia ruokaa ja ulkonäöltään hän näytti kymmeniä vuosia ikäistään vanhemmalta. Kun murehtiminen saatiin häneltä kitkettyä, hänestä tuli antelias ja elämästä nauttiva, onnellinen mies.

TYÖKALUT

Carnegie lähtee tilannekartoituksesta liikkeelle. Kaksi kysymystä:

1. Miksi olen huolissani?
2. Miten voin asiaa auttaa?

Rakenna aluksi paperille tilanne pelottomasti ja rehellisesti. Kirjoita auki kaikki mietteet ja käänteet, joilla rakennat mahdollisimman todenmukaisen tilannekuvan.

Kun meillä on tilannekuva selvillä tulee meidän tarkastella kaikki mahdolliset toimintamallit tilanteessa. Mihin minä voin vaikuttaa ja mitkä ovat todennäköiset lopputulemat kullakin toimintamallilla? Mikä on pahinta, mitä tilanteessa voi tapahtua? Kuinka todennäköistä tämä on? Mitä tämä pahin skenaario tarkoittaa minulle? Kun pahin, mitä voi tapahtua on selvillä ja kokee olevansa sujut tämän asian kanssa, huomaa kuinka mieli ja jännitys laukeavat.

 Voimme nyt päättää, mitä polkua lähdemme kulkemaan, kun ratkaisu on tehty ja mieli on levollinen. Näin pystyy taas laittamaan energian itse toiminnan korkeatasoiseen toteuttamiseen. Varmistaakseen, että saa aikaan paljon pahinta skenaariota parempaa. Huolestuneena, jännitteen alla suorituskykymme on hyvin vajavainen.

Tosiasioiden selville saaminen

Tosiasioiden analysointi

Ratkaisuun pääseminen, ja sitten toiminta ratkaisun mukaisesti.

Toiminta on paras lääke huolestumista vastaan, ja laittakaamme energiamme asioihin, joihin voimme vaikuttaa. Asiat, joihin emme voi vaikuttaa tulee laittaa lokeroon Niin on, eikä voi olla toisin. Meidän ei tule myöskään jäädä kiinni menneeseen. Ottakaamme siis  menneestä opit ja älkäämme sahatko sahajauhomme.

Väsymys altistaa huolille ja yksi väsymyksen pääsyy on ikävystyminen. Aivot eivät väsy, kun olet innostunut tekemisestäsi. Carnegie kehottaakin meitä löytämään itsellemme ammatin, josta pidämme, minkä tekemisestä innostumme ja missä tahdomme kehittyä. Kun työ on mielekästä ja innostavaa aivoistamme tulee ikiliikkujia. Muista kuitenkin levätä fyysistä kehoasi jo ennen kuin väsyt. Työn rytmitys, kuten mahdolliset vartin päiväunet tai kävely ulkoilmassa lounaalle toimivat hyvinä energian palauttajina. Alla neljä neuvoa, joita meidän tulisi noudattaa välttyäksemme turhilta murheilta työympäristössämme:

I NEUVO: Puhdistakaa työpöytänne kaikesta paperista, joita ette tarvitse käsillä olevassa tehtävässänne.

II NEUVO: Suorittakaa tehtävänne niiden tärkeysjärjestyksessä.

III NEUVO: Kun ratkaistavaksenne tulee jokin probleema, ratkaiskaa se heti, jos tunnette ratkaisun edellyttämät tosiasiat. Älkää siirtäkö ratkaisujanne yhä tuonnemmaksi.

IV NEUVO: Oppikaa organisoimaan, jännittämään asioita toisten tehtäväksi ja valvomaan suorituksia.

YHTEENVETO

Päämäärätietoisella nykyhetkessä elämisellä rakennetaan onnellinen elämä. Carnegie summaa elämänsä tärkeimmäksi opikseen sen, että tietää kuinka tärkeää on se, mitä ajattelemme. ”Jos tietäisin, mitä ajattelette, tietäisin keitä olette”, hän sanoo. Elämä on sitä, millaiseksi ajatuksemme sen tekevät. Carnegie kehoittaa meitä: ”Lukekaa historiaa! Yrittäkää katsella asioita tuhannen vuoden näkökulmasta ja havaita, kuinka vähäpätöisiä ovat omat vaikeutenne ikuisuuden perspektiivissä.”

– Sami Suominen

Dale Garnegie: Miten pääsen turhista huolista, 2017, WSOY