Jussi Venäläinen on kasvuyrittäjä, joka omakohtaisen työn tehostamisen ja ajanhallinnan kautta löysi käsitteen flow. Tätä opiskellessaan hän hurmaantui ajatukseen, kuinka ihmisen tila vaikuttaa aikaansaannokseen. Venäläinen on vienyt flow’n tutkimisen pitkälle  ja siitä on tullut hänen elämäntehtävänsä. Hän on myös Flow-akatemian perustaja, joka kouluttaa työyhteisöjä rakentamaan edellytyksiä flow-työskentelyyn. Sain mahdollisuuden keskustella Venäläisen kanssa ja keskustelusta päällimmäisenä kumpusi hänen intohimonsa aiheeseen. Hän totesi, kuinka kirjoittaminen selkeyttää ja kiteyttää. Häneltä löytyy niin tekstiä kuin videota flow-aiheen ympäriltä. 2020 ilmestyi myös ensimmäinen kirja, johon seuraavaksi tässä blogitekstissä pureudumme.

MIKÄ ON FLOW?

Venäläinen purkaa hyvin käsitteen määritelmää ja sen luomia mielikuvia. Toinen yhdistää käsitteen urheiluun, toinen taas joogaan. Koripallossa puhutaan ”Being in the zone” ; ”White moments”, sanovat lumilautailijat;  koodarit käyttävät työssään termiä ”wired in”. Kaikissa näissä on yhteistä, että ihminen pystyy uppoutumaan työhön tai tehtävään niin, että ajan taju hämärtyy.

”Flow on tila, jossa ihminen kykenee uppoutumaan täysillä käsillä olevaan asiaan ja hyödyntämään kaikkia taitojaan. Huomio on keskittynyt yhteen asiaan, eikä mielessä pyöri eilisen erehdyksiä tai huomisen huolia.”  – Jussi Venäläinen

Venäläisen mukaan vain viisiprosenttia tietotyöläisten työajasta taittuu flow-tilassa ja 15 % eivät saavuta tilaa lainkaan. Kirjan tarkoituksena onkin luoda ymmärrystä flow’sta ja kasvattaa flow’ssa viettämäämme aikaa.

Flow-teorian isänä tunnettu Mihaly Csíkszentmihályi (mahdoinko osata kirjoittaa oikein..)  jakaa tilan yhdeksään ominaispiirteeseen. 

PIIRTEET

1. SELKEÄ PÄÄMÄÄRÄ
2. VÄLITÖN PALAUTE
3. HAASTE JA SEN OSAAMINEN TASAPAINOSSA
4. TÄYSI KESKITTYMINEN NYKYHETKEEN
5. ITSEN UNOHTAMINEN
6. AJANTAJU KATOAA JA AJAN KOKEMUS MUUTTUU
7. HALLINNAN TUNNE TILANTEESSA
8. SYVÄ LÄSNÄOLO
9. TEKEMINEN ON PALKITSEVAA ITSESSÄÄN (AUTOTELINEN KOKEMUS; AUTOTELINEN TULEE KREIKAN SANOISTA AUTO ELI ITSE JA TELOS, JOKA TARKOITTAA PÄÄMÄÄRÄÄ)

MASLOW JA FLOW

Venäläisen tutkimuksen mukaan suurimmat harppaukset flow’n tieteessä tapahtui, kun psykologi Abraham Maslow innostui huippukokemuksista. Maslowin tutkimuksessa kahdeksastatoista menestyksekkäästä henkilöstä oli mukana muun muassa Abraham Lincoln, Albert Einstein, Beethoven ja Eleanor Roosevelt. Tutkimukset auttoivat Maslowia ymmärtämään menestyjien kyvyn viedä itsensä tilaan, joka mahdollisti huippusuoritukset. Kyse ei ollut siis mystiikasta, vaan tieteestä. Hyvää tutkimusta pikakelaten Venäläinen toteaa lopussa, kuinka flow-tilaan panostaminen on niitä harvoja asioita, joiden avulla työn tuottavuutta voitaisiin nostaa samalla stressiä vähentäen.

Stressin määrä vaikuttaa suoraan suorituskykyymme. Liian pieni stressin taso poistaa mielekkyyden tehtävästä - hommat on liian helppoja. Puolestaan liian suuri stressinmäärä johtaa ahdistukseen. Hetkittäiset vierailut epämukavuusalueella kasvattavaa stressinsietokykyämme, mutta liian kauan liian syvässä stressissä kauhominen voi lamauttaa kykymme kantaa stressiä alemmalla tasolla. Sopiva määrä kuormitusta auttaa kehittymään fyysisesti ja henkisesti. Ei ole myöskään yksiselitteistä, milloin haaste tuottaa meille positiivista ja milloin negatiivista stressiä, sillä tähän vaikuttaa vireystilamme. Psyykeemme eheydestä riippuu, miten hyvin pystymme antamaan negatiivisille tapahtumille positiivisia merkityksiä. Tähän tarvitsemme mielemme rohkeutta, kestävyyttä ja sitkeyttä.  Csíkszentmihályin mukaan juuri nämä rakenteet ja kyvyt auttavat kääntämään negatiiviset tapahtumat flow’n lähteiksi.

KÄYTTÖÖNOTTO:

Venäläinen kuljettaa oivallisesti lukijaa flow’n käyttöönottoon peilaten kaikille tuttuun Maslowin tarvehierarkiaan. Yhtenäisyys tulee niin Maslowin menestyksen tutkimuksesta kuin hierarkian ylimpien tasojen kautta. Kuten Maslowin pyramidissa rakennetaan taso tasolta edellytykset edetä, myös Venäläinen rakentaa askeleet flow’hun samalla kaavalla. Kirjassaan Venäläinen kuvaa syvemmin jokaisen tason ja antaa konkreettisia työkaluja portaan täyttämiseksi.

Portaista alimmat kolme ovat flow’n välttämättömät edellytykset. Meidän koneiston tulee olla käynnissä nukkuneena, ravittuna ja henkisesti läsnä kehossamme eli vireänä.

Toinen välttämättömistä edellytyksistä on keskittyminen. Onko meille selkeää, mitä tavoittelemme ja tiedämme mikä on osa, jota viemme juuri nyt eteenpäin. Onko olemassa edellytykset työskennellä ilman keskeytyksiä ja miten ympäristösi vaikuttaa suoriutumiseesi. Monisuorittaminen (multitasking) vähentää työn tuottavuutta jopa 40 prosenttia. Se myös johtaa ajattelun pinnallisuuteen, koska mieli ei ehdi prosessoida käsillä olevaa kuin pintapuolisesti. Kirjan mukaan tämä johtaa huomattavaan älykkyysosamäärän heikkenemiseen kyseisen tekemisen aikana. Venäläinen viittaa myös tutkimukseen, jonka mukaan jo pelkkä älypuhelimen läsnäolo näkökentässä saa keskittymisen heikentymään aivojen ajatellessa, mitä kaikkea vaihtoehtoista tekemistä olisi tarjolla. Ja tämä aivojen aktiviteettiorientoinut ajattelu tapahtuu tiedostamattamme.

Käsillä olevan tehtävän tulee haastaa toimintakapasiteettiasi, mutta se ei saa olla myöskään liian vaikea. Tehtävä voi olla rutiini, jonka tehokkaampi suorittaminen on tavoitteena. Ottamalla riskiä elimistö ja aivot kasvattavat keskittymistä. Keräämällä palautetta suoritteesta ja onnistumisista pystymme hienosäätämään toimintaamme ja onnistumaan taas astetta paremmin.

”Flow edistää yksilön kasvua, koska haastava aktiviteetti venyttää yksilön kykyjä.” – Mihaly Csíkszentmihályi

Flow-tilaa tukevat tekijät Venäläinen kuvaa vitamiineina, jotka eivät ole välttämättömiä flow’n saavuttamiselle, mutta jotka edesauttavat tilaan pääsemisessä. Näistä ensimmäinen on viisas työn tekeminen. Mitä haluamme saada aikaan tulee olla suunniteltu. Miten rytmitämme suunnitelman toteuttamisen niin, että mahdollistamme keskittymisen oleelliseen ja vaalimme mahdollisuuksiamme syvään työskentelyyn. Ilman, että olemme kunnolla suunnitelleet työtämme vastaantulevat kiireelliset asiat määrittävät helposti työjärjestyksemme. Mielemme tarttuu herkästi kiireellisiin ja pieniin asioihin, sen sijaan, että voisimme keskittyä laajempiin kokonaisuuksiin.

”Suunnitelmat eivät ole minkään arvoisia, mutta suunnittelu on kaikki kaikessa.” – Dweight Eisenhower, Yhdysvaltain 34. presidentti

Työskennellessämme suurempien kokonaisuuksien eteen työskentelemme lähes poikkeuksetta tiimeissä. Yhteisöllisyys ajattelee kokonaisuutta - yhteisiä tavoitteitamme. Tiimissä luottamus kumpuaa yhdeksi tärkeimmistä voimavaroista. Googlen 2015 toteuttaman aikaansaavien tiimien tutkimuksessa löytyi havainto, että keskinäinen luottamus ja psykologinen turvallisuus on suuremmassa roolissa aikaansaamisen kannalta, kuin tiimin osaaminen tai persoonallisuustyyppi. Luottamus vaatii rohkeutta olla haavoittuvainen. Rohkeutta tuoda mielipiteet ja ideat esiin, jotta päästään kokonaisuutena parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen yhdessä. Yhteisöllisyys kunnioittaa myös tiimin ja työkaverin kalenteria. Sovitaan tehokkaat palaverit, jotka on hyvin valmisteltu. Kutsutaan palaveriin vain ihmiset, joilla on siihen annettavaa tai jotka tarvitsevat palaverin aikaansaannoksia. Kirjailija Timothy Ferriss toteaa alla olevassa lainauksessa hyvin - vaikkakin varsin mustavalkoisesti - kiireestä. Kun valitamme kiireestä, se paljastaa ettemme ole aikatauluttaneet ja priorisoineet tekemistämme hyvin.

”Ajan puute on oikeasti priorisoinnin puutetta.” – Timothy Ferriss

Venäläinen summaa luovuudesta jälleen Maslowin kautta, jonka mukaan ihmisellä on estetiikan tarve. Esteettisyys ei ole elämän välttämättömyys, mutta kauneuden havaitseminen ja aikaansaaminen tuo meille täyttymyksen tunnetta. Panostaminen esteettiseen ympäristöön tuo meille rauhaa ja ideoita työskentelyymme. Venäläinen puhuu, kuinka pelillisyys ja leikki antavat meille uskalluksen yhdistellä asioita uudella tavalla.

”Luovuus on vain asioiden yhdistämistä.” – Steve Jobs

Sanotaan, että elämän tarkoitus löytyy itselleen merkityksellisten asioiden toteuttamisesta. Samaan aikaan voimme toiselta kannalta todeta, että itse työ, vaikka olisi hyvin suorittava, voi luoda ihmiselle vahvan merkityksen. Venäläinen avaa kaksi ajattelutapaa. Kunnianhimosta toimiva ihminen tavoittelee päämääriä sekä niiden tuomia saavutuksia, voittoja ja nautintoja. Intohimosta toimivalla taas on keskiössä matka, sen tuoma täyttymys ja tekemisen merkitys. Yhdistämällä sen, mitä rakastat tehdä ja missä olet hyvä sen kanssa mitä muu maailma tarvitsee, olet tilanteessa missä pääset tienaamaan elantosi kutsumuksellasi ja sinun ei tarvitse välittää eläkepolitiikasta.

”Kutsumus on siellä, missä intohimosi kohtaa maailman tarpeet.” – Aristoteles

Lopulta saavutamme flow’n eli Maslowin sanoin transendenssin jossa pystymme ylittämään itsemme. Työstämällä flow’n portaita opimme tuntemaan itsemme ja matkamme kohti tilaa, joka mahdollistaa nopean oppimisen, paremman informaation vastaanoton ja ajantajun menettämisen. Kun itsetuntemuksemme kasvaa pystymme rakentamaan rutiineja, joiden avulla viemme itsemme nopeastikin flow-tilaan. Ehkä kaikkien aikojen menestynein uimari Michael Phelps kuunteli ennen kisaa aina samoja kappaleita. Kappaleet ja musiikki kelasivat hänet tilaan, jolloin hän oli iskemätön vedessä.

AAMULENKKI

Omalla kohdallani aamulenkistä on muodostunut rutiini, jossa pystyn viemään itseni määrätietoisesti flow-tilaan. Flow’n välttämättömät elementit luon liikkumisen, ulkoilman ja vauhdinsäätelyn avulla. Haastavuutta kasvatan kuuntelemalla kehittävää äänikirjaa juostessani. Yleensä minulla on muistikirjaan edellisenä iltana summattuna kysymyksiä, joiden parissa kamppailen. Usein lenkkipolku äänikirjan opein luo tilanteita, jossa ajatus lähtee lentoon ja yhtäkkiä pysähdyn kirjoittamaan muistilapulle ylös ideoita ja ratkaisuja, joita aivojen saama happi ja viritys sai aikaan.

Yhteenveto:

Lukijana minun odotusarvoni kirjasta oli kevyt ja summaileva. Lukukokemuksena kirja yllätti minut positiivisesti useaan otteeseen. Lähteet ja tieto olivat tarpeeksi syvällisiä ja sai minua oivaltamaan. Kun teoria hahmottui  kokonaisuutena, kääntyi näkökulma käyttöönottoon, joka oli tehty tutun Maslowin hierarkian raamiin. Raami oli hyvin perusteltu jo aiemmin kirjassa, sillä olihan Maslow yksi flow’n esi-isistä. Olen kyllä jonotuslistalla, kun Venäläiseltä tulee syventävää materiaalia flow’n käyttöönottoon tiimissä, ja tämäkin teos jää hyllyyni työkaluksi oman työskentelyni viilausta varten.

– Sami Suominen

Jussi Venäläinen: FLOW-TILA - Tietotyön viisain vaihde; FITRA, 2020 EU