Morten T. Hansen on naapurimaamme Norjan kasvatti. Pohjoismaalaisuuden lisäksi tästä nykyään Kaliforniassa asuvasta hallinnon professorista tekee mielenkiintoisen myös hänen aiempi kirjansa ”Great By Choice”, jonka hän kirjoitti yhdessä Jim Collinssin kanssa. Collinssia on tänä päivinä yksi johtavista liiketoiminta-ajattelijoista. Collins kuvaa kirjan kannessa Great at Work kirjaa ”A Five year groundbreaking study”. Itselleni kuitenkin tärkein meriitti Hansenin cv:ssä on hänen opiskelunsa London School of Economicsissa, jossa hän suoritti maisterin tutkintonsa.  Olen suorittanut maisterintutkintoni itse samaisessa koulussa. Tämä sielunveljeys, mahdollisesti on voinut hieman kohottaa ihailuani Hansenia kohtaan.

Kirja rakentuu kolmen teeman ympärille, jotka hallitsemalla huippu suorittamisen salaisuus aukeaa. Oman työn johtaminen, yhteistyön johtaminen ja oman elämän kokonaisuuden hallinta.

Mastering your own work

Mastering working with others

Mastering your work life

Hansen kaivautuu tutkimuksessaan syvälle menestyksen osatekijöihin. Taidot, osaaminen, kova työ, sitkeys, onni ovat kaikki osaltaan menestyksen elementtejä, kuitenkaan Hansen ei ollut vielä tähän tyytyväinen. Aikoinaan  työskennellessään Boston Consulting Groupilla hän teki todella pitkää päivää ja oli dedikoinut koko elämänsä työssään onnistumiselle. Samaan aikaan kollega Natalie teki noin 50 tuntista viikkoa. Natalien kalvot olivat paremmat, hän sai hyvin kauppaa ja menestyi työssään. Mistä tässä on oikein kyse? Hansen koki oman ja Natalien osaamisen ja taidot olevan samalla tasolla, kuitenkin Natalie saavutti enemmän näennäisesti helpommin ja pienemmin aikaponnisteluin. Kysymys kuuluukin, tuleeko meidän maksimoida, kuinka paljon saadaan asioita aikaan vai maksimoida tulos per käytetty työtunti.

Työ koostuu työkuvan ominaisuuksista (mitä henkilön odotetaan tekevän), motivaatiotekijöistä (miksi henkilö ponnistelee), ja tiimityöskentelyn elementeistä (kenen kanssa vuorovaikutetaan). Näihin elementteihin peilaten Hansen löysi syvällisen tutkimuksen tuloksena seitsemän Work Smart -käytäntöä, jotka näyttivät selittävän suurimman osan suorituskyvystä.

1. Priorisointi (Work scope practices)
   1. Valitaan pieni joukko tärkeimpiä asioita ja laitetaan näihin tärkeimpiin asioihin lähes kaikki vaivanäkö.
2. Lisäarvofokus (Targeting)
   1. Kaikessa tekemisessä tavoitteena on tuottaa lisäarvoa, ei vaan saavuttaa käsillä olevaa tavoitett
3. Oppiminen (Quality learning)
   1. Vältetään päämäärätön toisto ja varmistetaan tekemisen kautta oppimisesta kehittyvät taidot.
4. Sisäinen motivaatio (Inner motivation)
   1. Toteutetaan roolia, joka on linjassa intohimon kanssa tuottaen tunteen tarkoituksest
5. Vaikutusvalta (advocacy)
   1. Nerokas vaikutusvallan käyttö, jolla saadaan muut mukaan
6. Tiimityöskentely (rigorous teamwork)
   1. Turhien palaverien poistaminen kalenterista ja varmistus jäljelle jäävien uskaliaasta debatist
7. Harkittu yhteistyö (disciplined collaboration)
   1. Tarkasti harkitut yksiköiden väliset yhteistyöt ja kieltäytyminen kaikista hedelmättömistä projekteist

Tutkimuksen tulokset olivat yllättävät. Ei se, että työtä tulisi priorisoida toki yllättänyt vielä ketään, mutta se, että parhaat menestyjä olivat suorastaan pakkomielteisiä fokusoidessaan tekemisensä näihin tunnistettuihin osa-alueisiin. Alla oleva graafi kuvaa, kuinka tämä 5 000 henkilön kattava tutkimus osoittaa Work Smart -käytäntöjen määrittävän 66 % meidän suorituskyvystä, siinä missä työtuntimme määrittävät näistä ainoastaan kymmentä prosenttia. Tämä tuo meidät johtopäätelmään, että panostamalla näihin seitsemään työkäytäntöön, pystyt buustaamaan suorituskykyäsi sen sijaan, että turvautuisit osaamiseen, onneen ja kovaan työtuntimäärään.

DO LESS, THEN OBSESS

Great by Choice -kirjassaan Hansen ja Collins kertovat tarinan norjalaisesta Roald Amundsenista ja brittilaivastoupseerista nimeltä Robert Falcon Scott. Heillä oli kilpailu, kumpi valloittaa ensimmäisenä Etelämantereen. Siinä missä Scott oli haalinut mukaan kaiken uusimman teknologian ja tehnyt useita eri toteutusvaihtoehtoja (moottorikelkka, ponit, huskit), Amundsen oli keskittynyt täysin hänelle tuttuun ja varmaan menetelmään, koiravaljakkoon. Do less, then obsess -kaavan mukaan hän valitsi yhden toimintatavan, jonka koki parhaimmaksi ja priorisoi kaiken aikansa pakkomielteisesti tähän tutustuen. Hän selviytyi kisasta voittajana koko miehistö turvallisesti mukanaan, siinä missä Scott miehistöineen menehtyi matkalle. Moottorikelkkoja ei ollut testattu Etelämantereen olosuhteissa, ponit eivät soveltuneet maastoon ja lopulta osaaminen ja resurssit eivät riittäneet enää tässä vaiheessa koiravaljakolla maaliin pääsyyn.

• Kuinka monta tehtävää voin poistaa, silti tehden sen mitä pitää, jotta onnistuu kokonaisuudessa. Eli niin vähän kuin pystyy, mutta niin paljon kuin pitää.
• Aseta selkeät säännöt, jotka pitävät sinut loitolla häiriöistä. Puhelin ja email kiinni, kun tarvitset avaintekemiselle aikaa.
• Sano pomollesi ei. Lisäämällä liikaa tehtäviä ja prioriteetteja tulee tämä vaikuttamaan suoritustasoosi avaintehtävissä. Tie menestykseen ei ole pomon miellyttäminen, vaan äärimmäinen ponnistelu onnistumisen eteen valituissa taisteluissa.

REDESIGN YOUR WORK

Työtottumuksiemme uudelleen suunnittelu on hyvä aloittaa siitä, miten voimme kehittyä avainalueilla ja näin saada näille alueille enemmän työstöaikaa. Hansen avaa kirjassaan, kuinka ihminen oppii ja miten valmistautuminen, toteutus ja toteutusten jälkeisten tulosten käsittely rakentaa oppimisloopin. Hän vertaa omaa teoriaansa Floridan osavaltion yliopiston professorin Anders Ericssonin Deliberate Practice -teoriaan. Ericssonin teorian mukaan tarvitaan 10 000 tuntia, jotta voidaan hallita taito korkealla tasolla. Hansen linjaa vahvasti, että pelkkä toisto ei riitä, vaan tarvitaan keskittynyt toteutuksen jälkeinen pohdinta taidon vahvistamiseksi. Tähän palautteeseen reagoimalla pienin muutoksin parannetaan systemaattisesti suoritetta. Ericssonin teoriaa olenkin jo käsitellyt syvemmin blogitekstissäni, joka summasi kirjaa Peak.

Katsottaessa ja tutkittaessa viikkotyötuntien vaikutusta, näemme tutkimusdatasta kuinka 30 ja 50 tunnin välissä lisätyötuntien lisääminen työviikkoon parantaa performanssia. 50 ja 65 tunnin välillä jokaisen lisätunnin tuoma hyöty vähentää merkitystään tunti tunnilta ja yli 65 työtunnin viikko alkaa puolestaan laskemaan suorituskykyäsi.

Puhutaan, kuinka meidän tulee tehdä työksemme sitä, mitä kohtaan tunnemme intohimoa. Käytämmehän ison osan valveillaoloajastamme työhömme. Huffington Postin blogissa Caitlin Riegel summaa ”Avain menestykseen on: Rakasta sitä mitä teet.” Mutta kuten varmasti useat työttömät näyttelijät Los Angelesissa voivat kertoa, niin kutsumuksen seuraaminen voi johtaa työttömyyteen. Kuulemme kuinka supermenestyneet, kuten Oprah,  kertovat kuinka heidän menestyksen salaisuus on kummunnut intohimosta omaa tekemistä kohtaan. Emme kuitenkaan kuule heistä, jotka epäonnistuivat tämän matkan teossa.

Hansen tuo intohimon vierelle toisen käsitteen, tarkoituksen. Tarkoitus: Mikä on se, mitä me voimme antaa maailmalle. Onko tämä kuitenkin suurempi kysymys kuin intohimo eli se mitä maailma voi antaa meille? Mikäli sinulla on suuri tarkoitus työssäsi, luo se sinulle merkityksellisyyttä. Lääkäri voi olla intohimoinen postimerkkien keräilijä, mutta tuleeko hänen jättää taidokkaana tekijänä yhteiskunnan terveyshuolet muiden harteille. Hansen näkee intohimon tuovan energiaa, jolloin postimerkkiharrastus voi energisoida lääkäriä toteuttamaan tarkoitustaan ihmisten hyvinvoinnin eteen. Pääsemällä tilanteeseen, jossa intohimo ja tarkoitus kohtaa, energisoi intohimo tarkoitusta toteutettaessa.

FORCEFUL CAHMPIONS

Kirjassa käytetään esimerkkinä case Jamie Oliveria. Länsi Virginiassa sijaitsee paikkakunta nimeltä Huntingtonissa. Se kantaa mainetta Amerikan terveysongelmaisimpana kaupunkina. Oliver on halunnut auttaa, ja hän ryhtyi toimeen. Hän aloitti lasten kouluruuasta ja kärräsi rekka-autollisen rasvaa koulun pihalle ja kutsui kaikki vanhemmat katsomaan. Näytä, älä vaan puhu oli strategia joka sai vanhemmat kauhistumaan ja löytämään yhteisen tarkoituksen. Tahtotila oli saavutettu -muutos haluttiin saada aikaan. Nyt piti vain asettaa tavoite, mikä haluttiin saavuttaa. Voimaantuneet mestarit eivät lähde matkaan yksin, vaan motivoivat tiimin mukaansa. Ihmiset eivät unohda, sitä mitä saat heidät tuntemaan. Tunteet ja selkeä päämäärä luovat sisua kiertää myös vastaantulevia haasteita.

FIGHT AND UNITE

Tiimin suorituskyvyn virittäminen huippuun tarkoittaa, että yksilöistä saadaan ulos parhaat näkemykset ja niiden ympärillä voidaan käydä kriittistä keskustelua. Kun tiimissä käydään keskustelua, palaverin käytäntömallin tulee olla seuraava:

• Tule paikalle joka kerta 100 % valmistautuneena.
• Rakenna mielipide, jonka esität vakaumuksella (numeroin ja esimerkein)
• Pysy avoimena muiden ideoille, ei vain omillesi.
• Anna parhaan näkemyksen voittaa, vaikka se ei ole omasi.
• Uskalla näyttää tunteesi ja kiistellä asiasi puolesta, mutta älä koskaan tee argumentistasi henkilökohtaista
• Kuuntele aina, todella kuuntele pienimpiäkin yksityiskohtia
• Älä koskaan hae yksimielisyyttä pelkän yksimielisyyden takia.

GREAT AT WORK

Working on how you work, not on protecting your life from your work.

Toimiessamme työssämme tehokkaasti ja rakentaessamme omaa menestystämme, työmme alkaa sujua paremmin ja nopeammin. Tulemme valinnan eteen, jossa meillä on kaksi vaihtoehtoa. Voimme investoida extra-ajan (jonka saavutimme hyvillä työmenetelmillä) työhön, tai voimme investoida sen työn ulkopuolelle henkilökohtaiseen elämään ja perheeseen. Hansen kehottaa meitä ajattelemaan asiaa, kuten olisimme yritys, joka tekee tulosta. Yritys voi investoida tuloksen takaisin bisnekseen tai se voi jakaa sen ulos osakkeen omistajille.

Hansenin kokonaisuus oli erinomainen. Kaikki esitetty on hyvin analysoitu ja tuettu taustatutkimuksin. Työkalut ovat hyvin käytännönläheisiä ja otettavissa helposti käyttöön työssä kuin työssä. Se, miten rakennat oman arjen vaikuttaa siihen millaisen elämän polun tulet kulkemaan. Onko intohimosi omassa hallinnassasi, vai ajatteletko työtä, kun ystävät on kylässä tai seuraat lapsesi futistreenejä kentän laidalla.

Aamulla järjestellessäni kirjahyllyyn kirjojani, oli ilo todeta kuinka moni oli koskettanut elämääni ja antanut oppimisloopin kautta arjen muutosta. Hansen hyvin muistuttaa, että siinä kohtaan, kun tarkistat emailia yöllä WC:ssä käydessäsi on varmasti selkeä merkki siitä, että työkäytäntöjä tulee tarkistaa ja kirjasta löytyy tähän hyviä ratkaisuja. Kirja tarjoilee työuraa arvostavalle työkalut tasapainoiseen ja pitkäjänteiseen menestykseen.

– Sami Suominen

Morten T. Hansen, Great At Work, Simon & Schuster, 2018  New York

Catlin Reigel, “The key to Success: Loving What You Do.” Huffington post, Blog, last modified January 18, 2017