Patrick Lencioni on amerikkalainen businesskirjailija, joka fokusoituu erityisesti tiimidynamiikkaan ja johtamiseen. Lencioni säväytti liikemaailmaa kirjallaan 5 dysfunctions of a team, jossa hän pureutuu tiimityöskentelyn esteisiin ja niiden murtamiseen. Lencioni toimii myös Table group -nimisen konsultointiyrityksen johtajana ja on kiertänyt puhumassa ympäri maailmaa konferensseissa ja konsultoimassa suuryrityksiä. Lencioni on nähty useampaan kertaan myös Suomessa Nordic Business Forumissa. Nyt tämä amerikkalaiskirjailija on kirjoittanut uuden kirjan, jota povataan jopa suuremmaksi menestykseksi, mitä hänen edeltävät työnsä. Working Genius -teoksen kulma tiimidynamiikkaan on seuraava kysymys: ”Millaiset tiimit saavat aikaan ja mikä johtaa turhautumiseen tiimissä?” Hienoa lisämaustetta tarjoillaan kirjassa viemällä teoria myös arjen perhe-elämään. Kirja on siis hyvin relevantti meille kaikille, ja ottaa kantaa milloin tehtävän ulkoistus voi olla toimiva vaihtoehto myös perhe-elämässä.

Lencioni lähtee liikenteeseen kahdesta kiistattomasta totuudesta. Hänen mukaansa ensinnäkin ihmiset, jotka hyödyntävät omia luontaisia lahjakkuuksiaan, elävät paljon täyttymyksellisempää ja menestyneempää elämää, kuin he, jotka eivät hyödynnä lahjakkuuksiaan. Toiseksi tiimit ja organisaatiot, jotka edesauttavat ihmisiä toimimaan lahjakkuuksiaan hyödyntäen ovat menestyvämpiä ja tuottoisampia, kuin ne jotka eivät ponnistele tämän eteen. Tämä kirja antaa raamit ja mallin, jota kautta tätä kaikkea voi alkaa työstämään.

Mallin pohjustuksena Lencioni tarkastelee, mitä elementtejä tarvitaan, jotta saadaan mikä tahansa projekti tai työ maaliin. Kaikki työ hänen mukaansa käy läpi kolme osiota. Ensin on ideointivaihe: mitä, miksi ja miten lähdetään tekemään. Toisena seuraa aktivointivaihe, missä arvioidaan ideoiden ja ehdotettujen ratkaisujen parametrit, joiden myötä kannustetaan ihmisiä ideoiden ympärillä. Kolmanneksi on toteutusvaihe, missä ihmiset tarttuu töihin toteuttamaan itse asian, ja hommat viedään loppuun asti.

IDEATION 🡪 ACTIVATION 🡪 IMPLEMENTATION

Ideat itsessään eivät voi mennä suoraan toteutukseen. Mikäli ideoita ei ole ensin haastettu ja loppuun mietitty, tulee suunnitelman keskeneräisyys luomaan ongelmia, jotka kasaantuvat toteutukseen ja toteuttajat turhautuvat. Syventäessä analyysiään näistä kolmesta vaiheesta, Lencioni tunnisti joka vaiheesta kaksi puolta. Jotta voidaan ideoida, pitää ensin olla tunnistettuna mahdollisuus tai ongelma. Eli ideoinnin ensimmäinen vaihe on pohdiskelu ja mietiskely: mikä voisi olla paremmin? Toinen vaihe ideoinnissa on keksiä ratkaisu tähän kysymykseen. Mitä pitää tapahtua, jotta asia voi olla paremmin?

Aktivointivaihe puolestaan jakaantuu arviointikykyyn; vaistoon nähdä, mikä tekeminen johtaa mihinkin tuloksiin. Mitä haasteita mahdollisesti tulee matkalla? Näin ideoitu suunnitelma polveutuu todellisuuteen.  Todellisuuteen, jossa nähdään, mikä johtaa mihinkin. Toinen osa aktivointivaihetta on saada ihmiset motivoitua mukaan. Mitkä tehtävät pitää tehdä ja miksi inspiroitua uusiin haasteisiin? Lopulta toteutuksessa tarvitaan ensin mahdollistajia - ts. vapaaehtoisia, jotka ilmoittautuvat tekemään ja toimimaan yhteisen asian puolesta. Lopulta tarvitaan loppuunviejiä, jotka nauttivat maaliviivan ylittämisestä ja follow-uppaavat asioita, kunnes työ on tehty. Ja siis tehty vieläpä niin, että projekti on aikataulussa ja saatettu loppuun asetettujen vaatimusstandardien mukaan.

Jokaisella on omat luonnonlahjakkuutensa, neroutensa, kuten Lencioni näitä kuvaa. Nerouslajeja on Lencionin mukaan kuusi. Kaikilla meillä on kaksi osa-aluetta joita pidetään meidän todellisina nerouksinamme. Nämä ovat aktiviteetit, jotka antavat meille iloa, energiaa ja intohimoa työskennellessämme. Lencioni kutsuu näitä nimellä ”Working genius” eli vapaasti suomennettuna työn neroudet. Muista osa-alueista kaksi seuraavaa on turhautumisemme lähteet. Tehtävät, jotka ryöstävät energiamme ja yleensä emme ole vahvimmillamme näillä osa-alueilla myöskään taidollisesti. Viimeiset kaksi ovat kyvykkyyksiä, joissa olemme suht hyviä, mutta pitkään tehtäessä nämä kääntyvät kuluttaviksi. Nämä kuusi nerouden lähdettä  muodostavat toisistaan ​​riippuvaisen mallin - kattavan prosessin, minkä tahansa työn suorittamiseen. Jokainen nerouden ratas vastaanottaa ja/tai antaa jotain vierekkäisille tyypeille luoden luonnollisen työnkulun alkaen pohdiskelusta (Wonder) ja huipentuu loppuunvientiin (Tenacityyn).

Lencionilla on hieno ajattelumalli siitä, miten mallia voi ajatella kahvin kautta. Neroutemme on kuten laadukas termospullo, johon laitamme kannen tiukasti kiinni. Lämpö ja energia tulevat säilymään tässä termoksessa pitkän aikaa. Samalla tavalla, kun työskentelemme lahjakkuuksiemme osa-alueilla, voimme pysyä energisoituneina hyvin pitkän aikaa.

Kun työskentelemme kyvykkyyksiemme parissa, voisi tätä kuvata tavallisena kahvikuppina, johon laitetaan kansi päälle, tai jopa ilman kantta. Kahvi säilyy lämpimänä jonkin aikaa, mutta lopulta se rupeaa viilenemään, kunnes on kylmää. Samaan tapaan työskennellessämme kyvykkyyksiemme kanssa olemme ensin energisoituneita, kunnes energia alkaa hiipua ja lopulta meiltä loppuu puhti kokonaan.

Turhautumisalueelle mentäessä tilannetta voidaan kuvata kaatamalla kahvia kuppiin, jonka pohjassa on reikä. Kahvi ei pelkästään viilene nopeasti, vaan koko kahvi valuu pois kupista. Kun työskentelemme turhautumisalueellamme, on hyvin vaikeaa ylläpitää energiaa ja intohimoa lyhyitäkään aikoja.

Toinen tärkeä näkökulma työnerouksiin on seuraava  kysymys: onko nerous reagoiva vai muutosta luova. Tämä on tärkeää, sillä reagoiva nerous luontaisesti odottaa ulkoista ärsykettä aktivoituakseen. Disruptiiviset eli muutosta luovat neroudet provosoivat muutosta, vaikka kukaan olisi pyytänyt tai mikään triggeröinyt sitä. Eritoten he, joilla on galvanizing neroutenaan, ovat selkeästi muutoshakuisia. Kuitenkaan mikään määrä inspirointia tai motivointia ei saa projektia lentoon ilman reaktiivista kädenojennusta enablementin puolelta. Neroudet näin ollen liimautuvat toisiinsa kiinni ja tästä muodostuu rataskuvio. Palat tarvitsevat toisiaan, ja rattaiden pyöriessä kokonaisuus toimii.

TIIMIDYNAMIIKAN RAKENNUS

Kasattaessa ja rakennettaessa tiimejä, teoria tulee konkreettisesti käytäntöön. Onko yksilö oikea kulttuurin näkökulmasta yritykselle? Ilman kulttuurillista sopivuutta tiimitehokkuus ei lähde lentoon, vaikkakaan se ei yksinomaan silti riitä. Oikea kulttuuri, mutta väärä rooli tai tiimi, josta puuttuu kokonaistiimin kannalta kriittinen neron pyörä voi synnyttää tilanteen, jossa huipputekijä alisuoriutuu.  Johtajan tulee siis tunnistaa tiimin nerouden lähteet, ja varmistaa eri foorumien ja projektien kokonaistiimidynamiikat. Näin varmistutaan, että kaikki kuusi neroutta on läsnä, jolloin tiimillä on kyvykkyys saada aikaan.  

Tavallinen skenaario elämästä on, missä ihminen rekrytoidaan tehtävään, johon hänen taustansa, osaamisensa ja taipumuksensa ovat hänet tuoneet. Hän onnistuu tehtävässä, jonka johdosta hänet ylennetään uuteen tehtävään. Tehtävään, johon hänen taustansa, neroutensa ja taipumuksensa ei välttämättä olekaan samalla intensiteetillä validoitu. Lisäksi tässä uudessa tehtävässä on uusi tiimi, jossa luontaisten nerouksien balanssi on taas uudenlainen. Näin ollen onnistuminen ei olekaan taattu. Myös toisinpäin - ihmiset, jotka eivät onnistu nykyisessä työssään eivät saa promootiota, koska eivät onnistu, vaikka onnistuminen johtuisikin esimerkiksi epäsopivasta roolista. He voisivat olla erinomaisia uudessa positiossa.

Lencioni on jälleen omalla neroudellaan luonut pysäyttävää ajattelua tiimityöskentelyn kentälle. Yksinkertaistettuna voidaan todeta Lencionin pilkkoneen aikaansaamisen prosessin paloihin ja yhdistäneen tähän yksilön vahvuuksien ja heikkouksien analysoinnin. Yksinkertaisella ajattelulla ja kirjan työkalulla tämä luo mahdollisuuden tehostaan tiimien aikaansaantia. Erinomainen kirja luettavaksi niin johtajalle kuin perheille.

– Sami Suominen

Patrick Lencioni: The 6 Types of Working Genius: Matt Holt, 2022, USA