Chip Heath on amerikkalainen akateemikko Stanfordin Yliopistosta, jonka fokusalueena on organisaation käyttäytyminen. Hän on tullut maailman tietoisuuteen veljensä Dan Heathin kanssa kirjoittamistaan menestyskirjoista, kuten Made to stick ja Switch. Käsittelyssäni oleva teos ei kuitenkaan ole tällä kertaa veljesten yhteistuotantoa, vaan Making Numbers Count on kirjoitettu Karla Starrin kanssa, joka on palkittu liike-elämän toimittaja. Starrinkin koulutustausta pohjaa käyttäytymistieteisiin.

Heath ja Starr avaavat, miten ihmisen aivokapasiteetti pysyy kärryillä merkityksistä, kun keskustellaan luvuista yksi, kaksi, kolme, neljä tai viisi. Sen jälkeen kaikki on lähtökohtaisesti liikaa. Biljoonat, triljoonat, miljardit ja septiljoonat tuntuvat ja kuulostavat kaikki likimain samalta. Tästä johtuen selkeälle ja yksinkertaiselle kommunikaatiolle on huutava tarve. Kirjassaan Heath linjaa kolmea elementtiä, mitä tulee miettiä, jotta voi kommunikoida ymmärrettävästi numeroilla.  

Käyttäjäystävällisyys

Sido tuttuun ja konkreettiseen

Tunne ja yllättävyys muuttaa ajattelua

Ottaen huomioon, että kirjan nimi on Making Numbers Count, on kirjan aloitus varsin yllättävä. Ensimmäiseksi kirjailijakaksikko kehottaa välttämään puhumasta numeroita käyttäen, jos se suinkin vaan on mahdollista. Tästä ehkä koko kirjan paras esimerkki:

97,5 % maailman vedestä on suolattua. Näin ollen 2,5 % on makeaa vettä. Tuosta 2,5 prosentista yli 99 % on lukittuna jäätiköissä ja lumikentissä. Kokonaisuudessa siis vain 0,025 % maailman vedestä on todellisuudessa ihmisten tai eläinten juotavissa.

Faktat yllä ovat vakuuttavat, mutta ne eivät ole muistettavissa – ainakaan järin kauaa – kenenkään päässä. Kun faktat muutetaan taitavasti ajatusleikiksi, ne on muistettavissa vielä vuosikymmenienkin jälkeen. Tämä yksinkertainen ja konkreettinen esimerkki alla toteuttaa tämän:

Kuvittele ämpäri puolillaan vettä. Ämpärissä on kolme jääpalaa. Kaikki vesi ämpärissä on suolavettä, paitsi nuo kolme jääpalaa ovat makeaa vettä. Ne pisarat, jotka sulavat jääpaloista, edustavat juomakelpoisen veden määrää maapallolla.  

Tämän esimerkin Starr kertoo muistavansa vielä kahden vuosikymmenenkin jälkeen siitä, kun hän kuuli sen ensimmäisen kerran. Esimerkissä toteutuu myös kaikki kolme Heathin listaamaa elementtiä.

Käyttäjäystävällisyys

Hampurilaisbaarissa pihvin kokoa valitessa, aivot menevät herkästi oikosulkuun. Kumman pihvin valitsisi;  1/3 -pounderin vai 1/4 -pounderin? Murtoluvut ovat haastavia mielelle käsitellä, sillä ne eivät ole selkeitä asioita, vaan osia kokonaisuuksista. Aivomme haluavat laskea kokonaisuuksia, jolloin ajatus hyppää helposti lähinnä olevaan kokonaislukuun. Neljä on suurempi kuin kolme, jolloin ison pihvin nälässä oleva saattaa päätyä vahingossa tilaamaankin pienemmän.

Sido tuttuun ja konkreettiseen

Heath ja Starr puhuvat MacGyver-periaatteesta, jonka nimi juontuu kasariohjelman hahmosta. Ihmemies omaa ymmärrystään tieteestä rakentaakseen työkaluja, joihin Batman tai James Bond käyttäisivät miljoonia. MacGyver-periaate on tiivistettynä: katso ympärillesi. Mitä asioita voit käyttää ympäristöstäsi esimerkkeinä? Sellaisia, jotka ovat yleisesti tunnettuja yleisössäsi. Näitä samaistuttavia ja tuttuja esimerkkejä voi haalia esimerkiksi toimialalla yleisesti käytetyistä esineistä ja vaikka uutisaiheista. uutisaiheet. Amerikkalaiselle kohdeyleisölle Turkin pinta-ala vinkataan kertomaan näin:

Turkki on 783 000 neliökilometriä suuri.
VS.
Turkki on vähän yli tuplat Kalifornian koosta.

No entäpä, kuinka kaukana lähin tähti on aurinkokunnastamme? Heath ja Starr eivät suinkaan kerro sen olevan 4,25 valovuotta, koska se jättäisi kuulijan hämilleen ilman minkäänlaista tuttua tai konkreettista mielikuvaa. Sen sijaan Heath ja Starr kehottivat kuulijaa pienentämään aurinkokunnan mielessään euron kolikoksi. Tämä euron kolikko neuvottiin kuvittelemaan jalkapallokentän maalitolpan viereen. Seuraavaksi ohjeena kuului kävellä vastakkaiselle maalille, jonka maalitolpan juuren pudotetaan toinen samanlainen kolikko edustamaan lähintä aurinkokuntanaapuriamme, Proxima Centauria. Kaikki kolikkojen välillä on vain kylmää pimeää avaruutta.  

Tunne ja yllättävyys muuttaa ajattelua

Mikäli autosi kulkee 30 kilometriä tunnissa, se tuntuu normaalilta kaupunkiajossa. Jos auto on 30 jalkaa pitkä, se on limusiini. Mikäli auto painaa 30 kiloa, se on lelu. Mikäli asunnossa on 30 Fahrenheit-astetta, siellä on liian kylmä. Jos asunnossa on 30 Celsius-astetta, siellä on liian kuuma. Itse lukuun 30 ei ole liitetty tunnetta, mutta jokainen yksikkö, joka liitetään lukuun, luo erilaisen kokemuksen ja erilaiset kokemukset käsitelleellään eri osissa aivojamme. Tätä kannattaa hyödyntää tullakseen ymmärretyksi.

Yksi Pringles-sipsilastu sisältää 10 kaloria. Saamme luotua viitekehyksen, kun muutamme kalorit tekemiseksi. Polttaakseen y h d e n sipsilastun kalorit, ihmisen tulee kävellä jalkapallokenttä päästä päähän.

Steve Jobs oli mestari pukemaan faktat ymmärrettäväksi tunteeksi. Tuodessaan Macbook Airin markkinoille, hän vertasi sitä Sonyn VAIO TZ -mallistoon, joka oli siihen aikaan littein ja kevyin kannettava tietokone. MacBookin suunnittelussa oli tärkeää, että sen paksuus piti olla alle 0,8 tuumaa, joka oli TZ:n ohuin kohta. Jobs sai litistettyä MacBookin paksuimman kohdan 0,76 tuumaan. Näin hän pääsi sanomaan: ”MacBookin paksuinkin kohta on ohuempi, kuin TZ:n ohuin kohta.” Tämä vetosi viestinä niin teknologiatietoisiin kuin suureenkin yleisöön.

Summary

Heathin tyyli kirjailijana, jossa tutkimuksellinen fakta tuodaan lukijalle helposti omaksuttavassa ja mielenkiintoisessa muodossa, toteutuu myös tässä kirjassa. Kirja saa lukijan peilaamaan omaa kommunikaatiotaan ja kyseenalaistamaan oman selkeytensä. Kirja sisältää useita vertauskuvia ja ilmauksia, joita lukija voi ottaa käyttöönsä arjessaan. Heath pitää yllä korkeaa standardiaan ja ei taaskaan tuottanut ainakaan minulle lukijana pettymystä. Kirja on erinomainen niin lukukokemuksen puolesta kuin oman kommunikaation eteenpäin viejänä.

– Sami Suominen

Chip Heath & Karla Starr: Making Numbers Count, Avid Reader Press, New York, 2022