Erik Bertnand Larssen, Norjan erikoisjoukkojen entinen komentaja, joka soveltaa elämän oppejaan valmentamalla henkilökohtaista kasvua niin yksilöille kuin yrityksille. Vahva on kirjakavalkadissa miehen kolmas teos.

Ensimmäisessä teoksessaan Paras – josta jo viime vuonna kirjoitinkin blogitekstin – Larssen antaa työkaluja ja oppeja tavoitteiden asetantaan. Kirjassa Paras Larssen määrittää kartan, jonka avulla katsotaan minne ollaan menossa sekä kompassin, jolla saadaan aika ajoin tarkistettua suunnan oikeellisuus. Toisessa opuksessa Larssen keskittyy vauhdin antamiseen, opettaa asettamaan uusia korkeampia tavoitteita ja rakentamaan sisäistä asennetta. Asennetta, millä todistetaan itselle entistä haastavampien tavoitteiden olevan mahdollisia. Tässä kolmannessa teoksessa hän kertoo miten olla paremmin läsnä hetkessä. Vahvuus tulee tavoitteellisesta elämästä, jossa ymmärretään itseä ja ympäristöä. Vaikuttaen ja eläen vahvasti suunniteltu matka hetki hetkeltä itselle täydeksi.

Kirjassaan Larssen kuvaa hyvin elämän taivaltamme virtana, jossa kellumme. Aurinko paistaa ja joki virtaa kivasti eteenpäin omine haaroineen ja suistoineen. Jossain kaukana häämöttää lopullinen putous – päätepysäkkimme. Useat meistä paistattelee päivää ja antaa virran viedä. Nautimme lämpimistä virtauksista ja joki pitää huolen etenemisestämme.

Toiset meistä opettelevat tuntemaan oman kehomme ja ympäristömme mihin vaikutamme. Muuttamalla omaa toimintaamme virrassa, pystymme vaikuttamaan ympäristöömme. Pääsemme valitsemaan virtaukset ja haarat joihin kehollamme kulkumme ohjaamme. Tavoitteellisella läsnäololla hetkessä pääsemme rakentamaan oman polkumme ja elämään sen täydeksi.

Ymmärrykseni Larssenin mallista kiteytyy ylläolevaan kuvaan. Tavoitteet on aktiivinen suuntamme mihin itseämme virrassa kuljetamme, karttamme mihin haluamme itsemme ohjata. Elämällä täyttymyksellistä elämää oppien itsestämme ja ympäristöstämme, myös karttamme elää ja avaa uusia mahdollisuuksia. Asenteemme ja osaamisemme vahvistuu, ja se mihin ajattelimme ponnistaa äsken muodostuukin meille vain astinlaudaksi seuraavalle käännökselle. Systeemi kasvaa ja kehittyy, ja hallintamme siitä paranee.

Larssen määrittelee sisäisen voiman olevan kokemus turvassa olosta. Se on luja perusta, johon voi tukeutua ja joka kestää elämän myrskyt. Sisäisen voiman kasvatukseen Larssenilla on kuusitoistakohtainen työkalulista, jota voimme työstää itsessämme. Kuusitoista kohtaa on jaettu osiin; kahdeksan ominaisuutta, joita meidän tulee opetella kasvattamaan itsessämme ja toiset kahdeksan, jotka meidän tulee karkottaa itsestämme. Tämä on kirjan todellinen työkaluboksi, johon on hyvä palata yhä uudelleen ja uudelleen. Näillä työkaluilla kasvatamme itsessämme niitä luonteenpiirteitä, joita esikuvissamme ihailemme. Alla muutama lainaus makupalaksi.

Usko

Suurin ero, jonka olen huomannut onnistujien ja epäonnistujien välillä, ei ole älykkyys tai mahdollisuudet tai taidot. Se on usko, että he pystyvät saavuttamaan tavoitteensa. – James Clear

Lapsina uskomme kaiken olevan mahdollista: ”Isä, minusta tulee isona Spiderman.” Larssenin sanoin kuitenkin jossain kohtaa vedämme märkäpuvun päälle ja alamme vain köllöttelemään vedessä. Hän kuitenkin uskoo, että voimme rakentaa oman peruskiven ja päättää: ”Minä pystyn.”

Arvot

Uskomuksista tulee ajatuksia.

Ajatuksista tulee sanoja.

Sanoista tulee tekoja.

Teoista tulee tapoja.

Tavoista tulee arvoja.

Arvoista tulee kohtalo.

– Mahatma Gandhi

Larssenin työkalu arvoille:

Step 1: Mikä on sinulle tärkeintä? Kirjoita 16 kohdan luettelo.

Step 2: vedä yli viisi kohtaa luettelostasi.

Step 3: Vedä yli kolme kohtaa luettelostasi.

Step 4: Vedä yli neljä kohtaa luettelostasi.

Step 5: Vedä yli vielä yksi kohtaa luettelostasi.

Lähes kaikki tuskailevat Larssenin mukaan poistaessaan viimeisiä tärkeimpiä kohtia listaltaan. Luopumisen tuska saa meidät arvottamaan tarkasti ja viisaasti valintamme. Mikäli olisimme vain kirjoittanut suoraan kolme tärkeintä suoriltaan, tuskin olisimme päätyneet samoihin, eikä näillä olisi ollut kovinkaan suurta merkitystä. Kaiken merkityksellisen eteen joudumme ponnistelemaan elämässämme. Oli tämä sitten ura, terveys, läheiset tai hetki niityllä nokkosperhosen lentoa ihaillen. Lopulta arvojen tärkein tehtävä on olla meille kompassina oikeiden valintojen tekemisessä.

Ratkaisija:

Komentaja! Meidät on saarrettu.

Hienoa! Nyt voimme hyökätä mihin suuntaan tahansa. 

– Tuntematon

Valittaminen:

Voittajat harjoittelevat, häviäjät voivottelevat. 

– Tuntematon

Arvosteleminen:

Typeryksetkin arvostelevat, tuomitsevat ja valittavat, mutta ymmärtäminen ja sallivuus vaatii tahdonvoimaa ja itsehillintää. 

–  Dale Carnegie

Larssen sanoo: ”Elämä on nyt, juuri nyt”. Voit suunnitella tulevaisuutta tai murehtia mennyttä, mutta elää voit vain tässä hetkessä. ”Carpe Diem” ei ole Larssenin sanoma, sillä se millaisessa hetkessä saamme olla läsnä on suunnitelmallisuutemme ja ponnistelujemme summa. Pienet askeleet tai pieni positiivinen suunnan korjaus virrassa muuttuu yli ajan suureksi harppaukseksi. Paras tarkistus siitä, missä nyt mennään on kysyä itseltä: ”Miltä nyt tuntuu?”

Larssen summaa itse kirjansa kahteen virkkeeseen:

Hetkessä elämistä voi harjoitella. Se on taito, jonka voi oppia.

– Sami Suominen

Erik Bertrand Larssen: VAHVA, Bazar Kustannus Oy, 2018 Liettua