Daniel Pink on amerikkalainen bestseller-kirjailija, joka on ilahduttanut meitä suomalaisiakin kahteen otteeseen vierailullaan Nordic Business Forumissa. ”Drive” on varmasti hänen kuuluisin teoksensa, jossa hän käsittelee sitä, mikä saa ihmisen motivoitumaan. Nyt hänen uusimmassa kirjassaan ”The power of Regret” Pink käsittelee katumuksen voimaa. Pettymysten käsittelytaidosta virtaa tulevaisuuden rakentamiseen – siitä kirjassa on pääosin kyse.

No Regrets. Pinkin mukaan nuo kaksi sanaa yhdessä ovat maailman eniten tatuoidut. Onko katumukseton elämä kuitenkaan hedelmällistä? Piileekö katumuksessa avain parempaan tulevaisuuteen?

Regret = ”The unpleasant feeling associated with some action or inaction a person has taken which has led to a state of affairs that he or she wishes were different”

URHEILU

Maratonjuoksijat tulevat maaliin. Kultamitalisti nostaa kätensä ilmaan leikatessaan maaliviivan. Pronssimitalisti antaa ylävitosen onnellisena huoltojoukoille, kun taas hopeamitalistin katse osuu pettyneenä maahan. Pinkin kirjassa on viitattu tutkimukseen, jonka mukaan olympiapronssimitalistit ovat onnellisempia kuin olympiahopeamitalistit. Tutkimuksen mukaan on kyse kahdesta reaktiosta.

Sentään – jos olisin

Sentään en tullut neljänneksi ja ainakin sain mitalin kaulaan, ajattelee pronssimitalista. Hopeamitalisti taas sortuu jossitteluun. Mitä jos olisin aloittanut loppukirin aiemmin? Entä jos olisin jättänyt tankkauspisteen väliin? Hopeamitali on vain yhden sijoituksen päässä kullasta ja siitä kaikesta huomiosta ja palkitsemisesta, mitä kulta tuo tullessaan.

Ihminen organismina on ohjelmoitu selviytymään. Sentään-ajattelu harvoin parantaa päätöksiä tai suorituskykyä tulevaisuudessa. Jossittelu heikentää fiilistämme hetkessä, mutta saa meidät kuitenkin ajattelemaan, miten asiat olisivat voineet mennä paremmin. Katumus on ultimaattista jossittelua. Voima jossittelun takana on tutkijoiden mukaan se, että se sotkee tavanomaisen kivun ja nautinnon yhtälön. Katumuksen syvin tarkoitus on saadakin meidät tuntemaan olomme huonommaksi, sillä se auttaa meitä tekemään paremmin seuraavalla kerralla.

”When you find yourself in a hole, stop digging.”

TOIMINTADYNAMIIKKA

Pinkin mukaan liki jokainen ihmisen käyttäytymistä käsittelevä jokseenkin suosittu kirja, viittaa jollain sivullaan William Jamesin teorioihin. Pink kirjoittaa, ettei hänenkään kirjansa tee tässä asiassa poikkeusta. Jamesin mukaan se, miten ihminen ajattelee on pitkälti tilannesidonnaista. Kirjailijan kirjoittaessa hän näkee paperin luovuuden alustana, kun taas eräretkellä paperi näyttäytyy soveltuvaa sytytysvärkkinä. Ajatteleminen on toimimista varten. Me toimimme selviytyäksemme. Toimiminen edellyttää ajattelemista.

Miten ketjureaktio syntyy ja miten sitä hallitsemme? Sydän signaloi päätä, pää taas saa alulle toiminnan. Kaikki katumus ärsyttää, mutta aktivoiko ärsytys jotain.

Reagointi määrittää lopputuleman. On kolme tapaa reagoida, kun katumuksentunne keihästää. Katumuksen voi jättää huomiotta minimoidakseen sen. Tässä reagointitavassa ihminen johtaa itse itseään harhaan jättämällä ajattelun tekemättä. Katumuksessa voi myös velloa. Asian märehtiminen ja voivottelu johtaa epätoivoon. Ajattelu ilman toimintaa johtaa epätoivoon. Suositeltavin vaihtoehto on ymmärtää, että tunne on ajattelua varten. Ajattelulla käsittelee tunteen ja voi muuttaa sen toiminnaksi. Toiminta johtaa parempiin päätöksiin, korkeampaan suorituskykyyn ja syvempiin merkityksiin tulevaisuudessa.

”When feeling is for thinking, and thinking is for doing, regret is for making us better.” – Daniel Pink

KIRJAPIIRIKESKUSTELU

Daniel Pink oli vieraana kirjakeskusteluryhmässämme. Pink oli samalla nopea ja syvällinen ajattelussaan, joka kävi hyvin ilmi keskusteluaiheissamme. Yksi mieleenpainuvimmista hetkistä oli, kun keskustelimme kirjan kontekstissa Suomen Nato-jäsenyydestä. Tässä kontekstissa jossittelu voidaan nähdä kollektiivisena katumuksena, kun suuri joukko ihmisiä muuttaakin mielipidettään. Olisiko Suomen pitänyt liittyä Natoon aiemmin vai ei?

Viemällä ajattelun aiemmin avattuun reagointimalliin, voimme miettiä olisiko ratkaisuna jättää asia huomiotta, velloa ajatuksessa vai aktivoitaisiinko tunne-ajattelu. Hyvään ajatteluun pohjautuvat päätökset rakentavat pitkäjänteisesti tulevaisuutta.

Haastoin Pinkiä hänen henkilökohtaisista syistään lähteä kirjoittamaan kirjaa juuri tästä aiheesta. Syyksi hän kertoi omien katumustensa  tutkiskelun. Pink kertoi kuinka hän nyt yli 50 vuoden iässä on saavuttanut pisteen, jossa on hyvä reflektoida elettyä elämää taaksepäin. Hänestä kirjan kirjoittaminen oli siihen luonteva väline. Miten elämänpolku on vienyt juuri tähän pisteeseen erilaisine mutkineen päivineen, ja miten polku jatkuu.

SUMMARY

Ystäväni Jari Vesanen summasi hyvin tämän kirjan ydinajatuksen.

Mitkä asiat ovat hallinnassamme? Mitä voimme päättää? Mihin voimme vaikuttaa ja mitkä meidän vaan tulee hyväksyä? Onko menneisyys meille koulu vai vankila? Katuminen on turhaa. Ei kannata käyttää aikaa katumiseen. Katumisessa huomio kiinnittyy siihen, mihin ei voi vaikuttaa ja näin menneisyydestä tulee vankila. Puolestaan itsereflektio - mitä nyt voin tehdä tässä tilanteessa mennäkseni eteenpäin - luo menneisyydestä koulun. Koulun opeista saa oivaa rakennusmateriaalia huomiselle.

– Sami Suominen

DanielPink, The Power of Regret, Riverhead Books, New York 2022