Etsitkö keinoja parantaa viestintätaitojasi? Charles Duhigg, tunnettu käyttäytymistieteiden asiantuntija ja kirjailija, paljastaa tehokkaan viestinnän salaisuudet tuoreessa teoksessaan ”Supercommunicators”. Blogitekstissä käsittelen Duhiggin oppeja, joita ovat muun muassa: • erilaiset keskustelutyypit ja niiden merkitys • tunteiden rooli vuorovaikutuksessa • käytännönläheiset työkalut, jotka auttavat pitämään keskustelut sujuvina ja rakentavina. Kirjan neuvojen avulla voi kehittää viestintätaitoja ja luoda syvempiä suhteita sekä työssä että henkilökohtaisessa elämässä.

Psykologi Pekka Töllin kirja ”Minä näen sinut” päätyi kirjakokoelmaani, koska halusin saada siitä käytännön oppia arjen johtamiseen. Kirja oli koskettava ja oivaltava lukukokemus, josta sain vinkkejä niin työelämään kuin henkilökohtaiseen itsetutkiskeluun.

Sarasvuon kirja Sisäinen sankari on aikanaan ollut se, joka kannusti lukuharrastuksen pariin. Monien vuosien jälkeen palasin kirjan ääreen, ja se oli edelleen yhtä tymäkkä tapaus. Muistiinpanot kirjasta tässä:

Millaiset tiimit saavat aikaan ja mikä johtaa turhautumiseen tiimissä?” Tätä purkaa Lencioni kirjassaan The 6 Types of Working Genius. Lukusuositus täältä, tosin kiireisille kiinnostuneille löytyy myös muistiinpanoni kirjasta tästä.

Jos haluaa päästä tavoitteeseen, ja metodit nojautuvat puhtaasti pelkästään motivaatioon, voi olla aika varma, että tavoite jää saavuttamatta. Motivaatio tarvitsee jatkoksi rinnalleen aikaansaamisen taidon. Ria Parppein kirja “Tee, toimi, saa aikaan” kertoo tästä aiheesta kattavasti.

Meille kaikille on varmasti tuttua, että meillä on monia ideoita, mutta ei järjestelmällisyyttä viedä ideoita käytännön arkeen. Tiago Forten kirjaa - Building a Second Brain - voisi kuvata eräänlaiseksi modernin maailman selviytysmisoppaaksi. Tässä kirjassa Forte avaa luomaansa systematiikkaa, jossa tiedonpaljoudesta ja oivalluksista oppii poimimaan olennaisuudet, ja viemään ne luovaksi tekemiseksi.

Varhainen erikoistuminen vai mahdollisimman monipuolinen harjoittelu? Tähän kysymykseen pyrkii vastaamaan kirja nimeltä Range. Kirja ei anna kysymykseen täydellisen mustavalkoista vastausta (ja hyvä niin), mutta yleisesti ottaen todennäköisyydet päästä huipulle ovat sen puolella, joka suhtautuu maailmaan avoimin mielin, eikä fakkiinnu liian varhain tiettyyn määränpäähän.

“You don’t get rich by spending your time to save money. You get rich by saving your time to make money.” Näin on todennut yrittäjä ja sijoittaja Naval Ravikant. Tutustuin syvemmin Ravikantin teräviin ajatuksiin lukemalla kirjan ”The Almanack of Naval Ravikant” kirjailija Eric Jorgesonin kynästä. Kirja ei kerro pelkästään vaurastumisesta, vaikka postauksen alkusitaatti niin saattaisi vihjatakin. Kirja on monipuolinen ja syvällinen teos matkasta parempaan elämään.

Mitä yhteistä on näyttämötaiteella ja johtamisella? Vastaus on: yllättävän paljon. Eroavaisuuksia on vähemmän, joista ilmeisin lienee se, että siinä missä teatterilavalla ollaan yleensä joku toinen, niin johtajuudessa ainoa oikea tulkittava rooli on johtajan aito minuus. Kirja ’Leadership Presence’, jonka ovat kirjoittaneet B. L. Halpern ja K. Lubar, avaa teatterin ja johtajuuden yhtäläisyyksiä, ja nimenomaan sitä, miten esiintymistaitoja voi hyödyntää tullakseen paremmaksi johtajaksi. Yhtenä esimerkkinä yhtäläisyyksistä nostettakoon kommunikaatio – kyky ilmaista itseään. Onnistuessaan niin teatteriesitys kuin hyvä johtajuus aiheuttavat kuulijoissa positiivisia väristyksiä ja lämpimiä tunteita.

Monimutkaisessa maailmassa kaipaa välillä raakaa yksinkertaistamista. The 10X Rule – The Only Difference Between Success and Failure -kirja toimi loistavan suoraviivaisena mielenherättäjänä aiheenaan tavoiteasetanta ja tekeminen. Kaikkeen ei voi elämässä vaikuttaa, mutta ne avaimet, jotka on kädessä, kannattaa käyttää viisaasti. Ensin pitää vaan uskaltaa unelmoida isosti.

Kun yhdysvaltalaiselta aikidomestari George Leonardilta kysyttiin kauanko kestää hallita Aikidon taidot, Leonard vastasi vastakysymyksellä: ”Kuinka pitkään olit ajatellut elää?” Luin Leonardin kirjan Mastery – Keys to success and longtime fulfillment, joka kertoo elinikäisestä oppimisesta. Mestariudesta. Teos vei ainakin minut oppimisen ajatusmatkalle.

On kolme tapaa reagoida, kun katumuksen tunne keihästää. Mitätöidä katumuksen tunne, velloa siinä tai hyväksyä, että katumuksen tunne on ajattelua varten. Jossittelua ei pidetä nyky-yhteiskunnassamme järin trendikkäänä, mutta Daniel Pinkin kirja ”The Power of Regret” haastaa tätä ajatusmallia. Jossittelu (jota voisi kenties nimittää myös itsereflektioksi) on hyödyllistä, koska se auttaa ihmistä ajattelemaan, mitä olisi voinut tehdä toisin. Jos katumuksen tunteen kohtaa rakentavasti, on parhaassa tapauksessa seuraavalla koetuskerralla valmiimpi, ja onnistumismahdollisuudet näyttävät paljon valoisammilta. Tämän koosteen kirjoittaminen oli sikälikin erittäin antoisaa, että kirjailijakin osallistui lukupiirimme tapaamiseen keskustelemaan kanssamme kirjasta.

Numerot kuuluvat arkipäiväämme, ja yritämme numeroiden avulla selkeyttää erilaisia asioita ja tilannekuvia. Heathin ja Starrin kirja ‘The art and science of communicating numbers – Making Numbers Count’ laittaa lukujen viestimisen ihan uuteen valoon. Ensinnäkin hyvä uutinen on se, että numeroiden kommunikointi on taito, jota voi kehittää. Suosittelen kirjaa luettavaksi eritoten henkilöille, joiden työhön kuuluu erilaisten raporttien tulkitsemista sidosryhmille.

Brandon Webbin ja John David Mannin kirja ”Mastering Fear” tekee pelosta ystävällisemmän ilmestyksen. Parhaimmillaan pelosta saa ystävän ja kumppanin, joka johdattaa ihmisen tärkein asioiden äärelle. Saduissa aarteiden kerrotaan löytyvän sateenkaaren päästä, mutta tämän kirjan myötä uskon, että aarre löytyy pelon tuolta puolen. ’Mastering Fear’ kertoo nimensä mukaisesti pelon hallinnasta, ja oli äärettömän mielenkiintoinen.

Maailma olisi parempi paikka elää, jos olisimme kaikki hieman parempia kuuntelijoita, ymmärtäjiä, palautteenantajia ja innostajia toisillemme. Dale Carnegien kirja How to Win Friends and Influence People on likimain satavuotias opas, ja raflaavasta nimestään huolimatta kirja pyrkii lisäämään hyvyyttä. Tai ainakin itse tulkitsen sitä siltä kantilta. Kannattaa ottaa lukulistalle.