Etsitkö keinoja parantaa viestintätaitojasi?
Charles Duhigg, tunnettu käyttäytymistieteiden asiantuntija ja kirjailija, paljastaa tehokkaan viestinnän salaisuudet tuoreessa teoksessaan ”Supercommunicators”.
Blogitekstissä käsittelen Duhiggin oppeja, joita ovat muun muassa:
• erilaiset keskustelutyypit ja niiden merkitys
• tunteiden rooli vuorovaikutuksessa
• käytännönläheiset työkalut, jotka auttavat pitämään keskustelut sujuvina ja rakentavina.
Kirjan neuvojen avulla voi kehittää viestintätaitoja ja luoda syvempiä suhteita sekä työssä että henkilökohtaisessa elämässä.
Psykologi Pekka Töllin kirja ”Minä näen sinut” päätyi kirjakokoelmaani, koska halusin saada siitä käytännön oppia arjen johtamiseen. Kirja oli koskettava ja oivaltava lukukokemus, josta sain vinkkejä niin työelämään kuin henkilökohtaiseen itsetutkiskeluun.
Sarasvuon kirja Sisäinen sankari on aikanaan ollut se, joka kannusti lukuharrastuksen pariin. Monien vuosien jälkeen palasin kirjan ääreen, ja se oli edelleen yhtä tymäkkä tapaus. Muistiinpanot kirjasta tässä:
Millaiset tiimit saavat aikaan ja mikä johtaa turhautumiseen tiimissä?” Tätä purkaa Lencioni kirjassaan The 6 Types of Working Genius. Lukusuositus täältä, tosin kiireisille kiinnostuneille löytyy myös muistiinpanoni kirjasta tästä.
Jos haluaa päästä tavoitteeseen, ja metodit nojautuvat puhtaasti pelkästään motivaatioon, voi olla aika varma, että tavoite jää saavuttamatta. Motivaatio tarvitsee jatkoksi rinnalleen aikaansaamisen taidon. Ria Parppein kirja “Tee, toimi, saa aikaan” kertoo tästä aiheesta kattavasti.
Meille kaikille on varmasti tuttua, että meillä on monia ideoita, mutta ei järjestelmällisyyttä viedä ideoita käytännön arkeen. Tiago Forten kirjaa - Building a Second Brain - voisi kuvata eräänlaiseksi modernin maailman selviytysmisoppaaksi. Tässä kirjassa Forte avaa luomaansa systematiikkaa, jossa tiedonpaljoudesta ja oivalluksista oppii poimimaan olennaisuudet, ja viemään ne luovaksi tekemiseksi.
Varhainen erikoistuminen vai mahdollisimman monipuolinen harjoittelu? Tähän kysymykseen pyrkii vastaamaan kirja nimeltä Range. Kirja ei anna kysymykseen täydellisen mustavalkoista vastausta (ja hyvä niin), mutta yleisesti ottaen todennäköisyydet päästä huipulle ovat sen puolella, joka suhtautuu maailmaan avoimin mielin, eikä fakkiinnu liian varhain tiettyyn määränpäähän.
“You don’t get rich by spending your time to save money. You get rich by saving your time to make money.”
Näin on todennut yrittäjä ja sijoittaja Naval Ravikant. Tutustuin syvemmin Ravikantin teräviin ajatuksiin lukemalla kirjan ”The Almanack of Naval Ravikant” kirjailija Eric Jorgesonin kynästä. Kirja ei kerro pelkästään vaurastumisesta, vaikka postauksen alkusitaatti niin saattaisi vihjatakin. Kirja on monipuolinen ja syvällinen teos matkasta parempaan elämään.
Mitä yhteistä on näyttämötaiteella ja johtamisella? Vastaus on: yllättävän paljon. Eroavaisuuksia on vähemmän, joista ilmeisin lienee se, että siinä missä teatterilavalla ollaan yleensä joku toinen, niin johtajuudessa ainoa oikea tulkittava rooli on johtajan aito minuus.
Kirja ’Leadership Presence’, jonka ovat kirjoittaneet B. L. Halpern ja K. Lubar, avaa teatterin ja johtajuuden yhtäläisyyksiä, ja nimenomaan sitä, miten esiintymistaitoja voi hyödyntää tullakseen paremmaksi johtajaksi. Yhtenä esimerkkinä yhtäläisyyksistä nostettakoon kommunikaatio – kyky ilmaista itseään. Onnistuessaan niin teatteriesitys kuin hyvä johtajuus aiheuttavat kuulijoissa positiivisia väristyksiä ja lämpimiä tunteita.
Monimutkaisessa maailmassa kaipaa välillä raakaa yksinkertaistamista. The 10X Rule – The Only Difference Between Success and Failure -kirja toimi loistavan suoraviivaisena mielenherättäjänä aiheenaan tavoiteasetanta ja tekeminen. Kaikkeen ei voi elämässä vaikuttaa, mutta ne avaimet, jotka on kädessä, kannattaa käyttää viisaasti. Ensin pitää vaan uskaltaa unelmoida isosti.
Kun yhdysvaltalaiselta aikidomestari George Leonardilta kysyttiin kauanko kestää hallita Aikidon taidot, Leonard vastasi vastakysymyksellä: ”Kuinka pitkään olit ajatellut elää?” Luin Leonardin kirjan Mastery – Keys to success and longtime fulfillment, joka kertoo elinikäisestä oppimisesta. Mestariudesta. Teos vei ainakin minut oppimisen ajatusmatkalle.
On kolme tapaa reagoida, kun katumuksen tunne keihästää. Mitätöidä katumuksen tunne, velloa siinä tai hyväksyä, että katumuksen tunne on ajattelua varten. Jossittelua ei pidetä nyky-yhteiskunnassamme järin trendikkäänä, mutta Daniel Pinkin kirja ”The Power of Regret” haastaa tätä ajatusmallia. Jossittelu (jota voisi kenties nimittää myös itsereflektioksi) on hyödyllistä, koska se auttaa ihmistä ajattelemaan, mitä olisi voinut tehdä toisin. Jos katumuksen tunteen kohtaa rakentavasti, on parhaassa tapauksessa seuraavalla koetuskerralla valmiimpi, ja onnistumismahdollisuudet näyttävät paljon valoisammilta. Tämän koosteen kirjoittaminen oli sikälikin erittäin antoisaa, että kirjailijakin osallistui lukupiirimme tapaamiseen keskustelemaan kanssamme kirjasta.
Numerot kuuluvat arkipäiväämme, ja yritämme numeroiden avulla selkeyttää erilaisia asioita ja tilannekuvia. Heathin ja Starrin kirja ‘The art and science of communicating numbers – Making Numbers Count’ laittaa lukujen viestimisen ihan uuteen valoon. Ensinnäkin hyvä uutinen on se, että numeroiden kommunikointi on taito, jota voi kehittää. Suosittelen kirjaa luettavaksi eritoten henkilöille, joiden työhön kuuluu erilaisten raporttien tulkitsemista sidosryhmille.
Brandon Webbin ja John David Mannin kirja ”Mastering Fear” tekee pelosta ystävällisemmän ilmestyksen. Parhaimmillaan pelosta saa ystävän ja kumppanin, joka johdattaa ihmisen tärkein asioiden äärelle. Saduissa aarteiden kerrotaan löytyvän sateenkaaren päästä, mutta tämän kirjan myötä uskon, että aarre löytyy pelon tuolta puolen. ’Mastering Fear’ kertoo nimensä mukaisesti pelon hallinnasta, ja oli äärettömän mielenkiintoinen.
Maailma olisi parempi paikka elää, jos olisimme kaikki hieman parempia kuuntelijoita, ymmärtäjiä, palautteenantajia ja innostajia toisillemme. Dale Carnegien kirja How to Win Friends and Influence People on likimain satavuotias opas, ja raflaavasta nimestään huolimatta kirja pyrkii lisäämään hyvyyttä. Tai ainakin itse tulkitsen sitä siltä kantilta. Kannattaa ottaa lukulistalle.
Vuonna 2015 puolisoni isoisä kuoli pitkän elämän elettyään. Mieleeni on jääneet sanat, jotka puolisoni äiti – kuolleen miehen tytär – lausui arkun äärellä. En muista enää, ketä hän siteerasi, mutta sanat kaikuivat näin: ”Yhtenä elämämme päivänä meidän pitää kuolla, mutta kaikkina muina päivinä saamme elää.”
Oskari Saaren kirja Aki Hintsa – Tänään olen elossa: kuolevan miehen päiväkirja liittyy vahvasti aiempaan sitaattiin. Kuinka elää nykyhetkessä, eikä ”sitten kun”. Ja ei – kirja ei ole pinnallinen YOLO-selostus, jossa kannustetaan tekemään mieluummin hauskoja ja raflaavia juttuja, kuin tekemään töitä ja elää arkea rakkaiden ihmisten kanssa. Kirja kertoo elämän suunnan ja tasapainon etsimisestä sekä löytämisestä.
All Blacks on kaikkien aikojen menestynein miesten rugby-joukkue. Kirjailija James Kerr tahtoi selvittää, mikä tekee Uuden-Seelannin rugby union -maajoukkue All Blackseistä niin mahtavan. Kerr vietti aikaa niin tiimin, johdon kuin koko organisaation kanssa, selvittäen joukkueen menestyksen salaisuutta.
Discipline on sana, joka taipuu hieman negatiivissävytteisesti suomen kieleen. Jim Rohnin kirjassa, 7 Strategies for Wealth & Happines, kurinalaisuus on kuitenkin nimitetty yhdeksi avainainesosaksi onnistuneessa matkassa kohti parempaa ja täyttymyksellisempää elämää
Etenkin näin korona-arjen keskellä Saku Tuomisen kirja ’Kaikki on hyvin riippumatta siitä, miten kaikki on’ puhutteli. Kirjan pääviesti on lukukokemukseni perusteella seuraava: se, mikä on tilanteemme nyt, on jo tapahtunut. Voimme vaikuttaa ainoastaan siihen, miten tapahtuneeseen suhtaudumme ja miten päätämme jatkossa toimia.
Mitä vähemmän ihminen tähtää täydellisyyteen, sitä tuotteliaammiksi hän tulee. Täydellisen vastakohta ei ole epätäydellinen, vaan tehty. Tästä kertoo Jon Acuffin kirja ’Finish’.
Luin kirjan vaikutusvoimasta ja vaikutuin. Toni Hinkan kirja ’Karisma’ päätyi lukulistalleni suosituksen kautta, ja jäi hyllyyn sellaiseksi oppaaksi, jonka ääreen tulen palaamaan vielä useasti tulevaisuudessa.
Mitä jos emme suhtautuisi elämäämme kuten projektiin? Mitä jos suhtautuisimmekin elämäämme kuten kertomukseen? Tapahtui mitä tahansa: oli se sitten hyvää tai pahaa, itse toteutettua tai ulkoa määrättyä - se kuuluu tarinaamme.
Nassim Nicholas Talebin kirja ”Skin in the Game” tarjoilee antoisan lukukokemuksen aiheesta, miten toimintamme muuttuu joutuessamme kantamaan vastuun lopputuloksesta.
Mielemme ohjaaminen, ja sen ymmärtäminen vaikuttaa elämämme kulkuun ratkaisevasti. Kuinka suhtaudumme tilanteisiin ja kuinka puhumme itsellemme? Stanfordin yliopiston psykologian professori Carol S. Dweck kertoo kirjassaan Mindset – Menestymisen psykologia
Herkästi vastaamme kysymyksiin ’kyllä’, ja suostumme ottamaan myös epärelevantteja asioita hoitaaksemme. Onko meillä uskallusta sanoa ’ei’? Emme anna kysyjälle pelkästään itse lopputulosta, vaan annamme hänelle aikaamme ja annettu aika on aina jostain muusta pois. Aika on piilokulu, ja annettua aikaa emme voi saada koskaan takaisin. Ryan Holidayn kirjassa Stillness is the Key pohditaan monen muun elämänhallinnan avaintekijän lisäksi käytettyä aikaa. Iso suositus ks. kirjalle.